Mua ei nukuta!

Valitettavasti lähes kaikki nykyiset kirjoitusket koskevat Kerttua. Muuta tässä elämässä ei nykyisin tapahu, paitsi päivien lähtölaskentaa. Jos vaan ne liput eka sais varattua.

Kun kuumeisesta ja unisesta päivästä herättiin, neiti oli täysin terve ja levännyt, kirjaimellisesti. Sama vanha touhotus jatkui ja jatkui ja jatkui. Päiväunille yritettiin mennä pari tuntia, kunne isi tuli auringonottoreissultaan kotiin ja nosti täysin hereillä olevan neitin sängystä pois. Mitäs sitten jos ei kerran nukuta. Aateltiin lähtä uuteen Waterfront ostariin, kyllä se automatkalle viimeistään nukahtaa. Herätty oltiin aamulla kasilta ja kello oli neljä ip:llä. No ei nukahtanu, muttei myöskään kitissy. Kotimatkalla ihan varppi simahtaa. Ei simahtanu. Sillä oli lähes yhtä hauskaa kun äitillä. En ollu käyny tankkaamassa autoa viikkoon ja bensamittari näytti punaista. Isi muistutti, että autoa pitäs välillä tankata, mutta kun olen kotoa sen oppinu, että punasella valolla ajaa vielä ainaki 50kilsaa. Ajotietokone ilmoitti, että 20 kilsaa vielä ja isi ajo kiihyttämättä ja kieli keskellä suuta. Sitten häipyi kokonaan ne numerot, se näytti pelkkää viivaa. Että kohta loppuu matkanteko. Huoltikselle oli vielä matkaa ja mina salaa myhäilin. Ei mulla koskaan oo bensa loppunu kokonaan, eikä tälläkään kertaa. Hyvin päästiin perille.

Mutta Kertulla ei silmä vieläkään luppassu. Kello oli yli seiskan illalla ja aateltiin panna se ajoissa nukkumaan. Minä lähin kotiäitin vapaailtaa viettämään yksin Moeen. Puhelin soi ysiltä, että mitä tälle tehhään, kun se ei nuku? Seuraavaksi se soi kympiltä, että kun ei vieläkään. Juteltiin Kepan kanssa puhelimessa, tai minä juttelin ja Kerttu yritti vastailla. Yheltätoista tulin kotiin ja uni oli vieny voiton. Tänään herättiin ysiltä.

Nyt oottelen telkkarimiehiä laittamaan kanavat kohilleen. Mietin vaan, että kun lupasivat tulla aamulla, niin niillä olis vielä mun laskujen mukaan kymppi minsaa aikaa tulla. Sitten laitan oven säppiin ja hurautan johonki. En ala täällä koko päivää päivystämään.

Vois mennä vaikka tuonne rannalle vähäks aikaa. Siellä on jotain ihme vuorovesiongelmia ja porukkaa on hukkunu lyhyen ajan sisällä useampi. Kun eivät oikein osaa uida kunnolla ja menevät vaan aaltoihin.

Oli muuten hieno se uus Waterfront ostari. Tai tulee olemaan sitten kun ne puolet vielä kiinniolevista liikkeistä avataan. Siellä on hienoja vesijutskia koristeina. Istuttiin kahvilla/teellä siinä yhen vesihomman vieressä ja yhtäkkiä alko musiikki soida lujaa ja se vesisuihkut alko musiikin tahtiin "tanssia". Oli aivan mielettömän hienoa. Miten joku tässä maassa osaa tehä jotain tuollaista?

Kertulle syntyy viimeistään huomenna uusi serkku. Sen piti tulla maailmaan 2 viikkoa sitten ja huomiseen asti on annettu armon aikaa.