No nii, vieraat on saapuneet ja jo lähteneet. Eivät kauaksi menneet vaan toiseen emiraattiin, Fujeirahiin yheksi yöksi. Sinne meni 5 kappaletta Väyrysiä ja ah ihanuutta kun koti pysyy siistinä. Siisteys myös jatkuu, koska meillä on astianpesukone! Hurraa! Ei ole moista ihmettä nähty sitten 10 vuoteen kun kotoa muutin pois. Ei toki olla vielä sitä pantu päälle, koska en ole saanu niin paljoa tiskiä aikaseksi. Hellaahan meillä ei vieläkään ole, mutta pakko se on kohta hankkia. Ei tätä mäkkärilinjaa voi kauhean kauaa jatkaa. Eikä burger kingiäkään..

Eilen oli siten se suuri päivä, koiranäyttely vm 2009. Edellisenä päivänä menin sinne kasaamaan niitä esteitä ja oli hyvä, että meninkin. Pari tuntia meni, että saatiin A-este ja keinu kasaan. Monta kertaa meinattiin jo luovuttaa, mutta hyvät niistä tuli. Aika liukkaat, mutta muuten hyvät. Joka paikkaan piti rasvaa suihkuttaa, koska olivat kolmessa vuojessa aika paljon juuttuneet kiinni. Kokonaiset 3 vuotta ne siis on ollu jossain varastossa ja me ollaan reenattu jumbo-mikado-kepeillä. Nyt pitäis olla asiat toisin. Martina ainaki aiko ryöstää niistä osan meän käyttöön.

Itte agikehä oli fiasko, taas. Hyvät suunnitelmat oli ja toteutuksetkin, kunnes paikalle asteli herra Danny tai mikä lienee. Yritettiin selittää, miten homma toimii ja mitä se äijä sanoo? "Tämä on mun show, minä tiiän, miten tehään, minä oon hoitanu tätä hommaa jo vuosia." Halus, että eka kaikki saa kokeilla 10 minsaa ja sitten kisataan. Ja otetaan vaan aika, eikä kaikkia esteitä tartte tehä yms. Aika piti ottaa sen viisarikellolla, missä ei ollu ees numeroita. Tehtiin niin ehkä vajaan tunnin ja vähitellen livettiin pois. Tehköön ihan, miten haluaa. Me saatiin, mitä haluttiin. Saatiin uusia ihmisiä kiinnostumaan reeneistä ja saatiin rahaa esteitä varten. Ja pääasia, saatiin toivottavasti esteet. Mulle tuli kans yks nainen selittään, että se on Abu Dhabissa dog trainerinä ja sillä on jonkunlaiset esteet ja myös pieni ryhmä, minkä kanssa se reenaa. Ideana sillä oli myös saaha ihan kisakokoiset esteet rakennettua. Pitää mennä sinne jossain välissä käymään. Kuumuus vaan pukkaa uhkaavasti päälle.

Muuten näyttely oli taas parasta, mitä Dubaissa on tarjolla. Ajankohta oli aivan liian kuuma, näyttely pitäis olla lähempänä vuojen vaihetta ja nurmikolla. Asvaltin päälle oli kyllä kehien kohalle laitettu tekonurmea, mutta liian paljon oli muualla polttavaa asvalttia. Näyttelykehiä en juurikaan käyny kattomassa. Myyntikojuja oli taas monenmoista. Käteen tyrkättiin vaikka mitä rompetta ja esitettä. Yhessäki kassissa oli parit lippiksen, koiralle shamppoota, hammasharjoja, luita, pilli ja sellanen ison koiran timanttipanta ja -hihna. Siis ihan ilmatteeksi. Mielenkiintoisin koju oli kyllä sellanen koirien vaihtoehtohoitojuttu. Kun tuntuu, että Suomessa kaikki agikoirat käy uimassa jossain Hyvinkäällä vai missä lienee se "uimahalli" niin voin sanoa, ettei me enää jälkeen jäähä. Meillä on myös tuolla Jumeirahissa koirille sisäallas. Laitoin kyselyn emailitse hinnoista ja muista jutuista. Alkais kohta oleen ajankohtaista sekin, lämpötilan takia.

Kuviakin otin useampia, mutta tässä koneessa jyllää edelleen virus, eikä tämä toimi kunnolla... Laittelen sitten joskus kun/jos saan tän kuosiin.

Olen tässä lähipäivinä hoidellu nuita handymanin hommia enemmänki. Verhotankoja laitoin eilen viimiset paikoilleen, siis ihan porasin ite. Yhtään seinää ei ees murtunu. Taulut on isketty seiniin. Tänään repasin vielä enempi kun tein hiekkalaatikon. Mikko mainitti yks päivä, että Koposille on isi tehny laatikon. Heti otin vinkistä vaarin ja lenkillä kävin kattomassa sitä. Tänään marssin kauppaan ja sahautin laudat valmiiksi, ostin liittimet ja ruuvit ja pyöräytin sen kuntoon. Huomenna pitää vielä jollain keinolla hakea hiekkaa ja valmista tulee.

Tänään kun kävin siellä rautakaupassa, näin yhen paikallisen auton, jossa oli kaapupukuinen äijä kuskina ja vänkärin paikalla ehkä 10v poikansa. Eivät pysähtyneet mun kohalle, mutta monien muitten kohalle kyllä. Kerjäsivät rahaa. Ainaki niin päättelin, vaikken mitään kuullu. Auto oli sellanen tosi kolhiintunu vanha kosla. Näin saman auton vielä liikennevaloissa, jossa pysähtyivät mun viereen, mutta värkkäsin muka jotain muuta, etten niitä huomannu. Olen kyllä aina täällä antanu rahaa, kun joku on tullu pyytämään, koska uskon, ettei kukaan huvikseen kerjää rahaa. Tuo vaan menee jotenki yli ymmärryksen, että autolla kerjätään ja lapsiki on kyytissä.

Heikompaa vois hirvittää

Nimittäin tämä sirkus. 10 päivää kesti, kunnes sain pesukoneelle asentajan. Voi kuvitella sitä pyykkiläjän korkeutta ja uusia asuvalintoja. Mikään ei mahu päälle, mutta onhan makkarallaki kuori. Soitin pesukoneesta eka Emrillille, no eivät laita koneita. Ei laita German starikaan. Eikä Hit and mis, ei ku siis Hitches and Glitches tai jotain sinnepäin. Eikä joku nimetönkään firma. Vinkistä viisastuneena kysyin portilta tänään, josko tietäisivät jonkun eikä menny ku 5 minsaa ja auto tuli pihaan. Siitä meni ehkä 5 tuntia ja kone oli asennettu. Ei siinä asennuksessa sentään niin kauaa menny, mutta osien hankkimisessa meni. Vähäsen se tippasee silti...

On muuten aika avuliaita nämä Dubain suomalaiset. Puolta kymmentä aviomiestä tarjottiin hommaa hoitamaan, kun kysyin postituslistan kautta apua pulmaan. Sama homma oli muuttoavun tarjonnassa. Puolen kymmentä tyyppiä lupas tulla roudaamaan kamppeita tai olla jollain muulla tavalla apuna.

Eilen lähin uusimaan viisumia. Kolmen vuojen viisumi lähenee loppuaan ens kuussa ja suurin toivein lähin hoitamaan hommaa valokuvien ja tarvittavien asiakirjojen kanssa. Lapset mukana tietysti. Ajelin tuonne peräkylälle ja raahasin karavaanini sairaalan tiskille. Piti siis tehä medical check up muun muassa. Täti vastaa, että sori madam, 3 päivää sitten, uuet käytännöt. Sun pitää mennä toiselle puolelle pitäjää kaupungin "tk:hon", Safa parkin läheisyyteen. Eivät ees tienneet osoitetta. No antaapa olla, aattelin ja muutin suunnitelmia. Piti myös käydä hoitamassa Kertun tarha-asioita syksyä varten. Ajeltiin uusien dubailaisten kanssa peräkanaa Raffles-koulun toimistoon. Hoideltiin papereita ja kyseltiin tarhahommista. Viiminen niitti arkkuun (lainatakseni toisten sanoja) oli se, mitä noin 50v toimistotäti sanoi 4,5 vuotiaalle Suomi-tytölle, jolla oli olkaintoppi päällä. Täti sanoi, että oh so sexy, SO SEXY! Siis lapselle tuollaisia päästelee. Onneks lapset ei tajunneet asiaa. Me pyöriteltiin silmiä ja häivyttiin. Ei kauhen hyvää mainosta sille koululle.

Siitä hyvillä mielin jatkettiin festival cityyn tapaamaan Martinaa, joka järkkäilee lauantain koiranäyttelyn agilitynäytöstä. Soitin sille, että sellaset 30 minsaa varmaan menee. Etin sopivaa ajoreittiä, kunnes oikealla puolella sattumalta oli viisumipaikkaan sopiva rakennus. Raahasin taas lapset sinne ja ei kun luukulle. Käskivät mennä seuraavalle tiskille, jossa taas ohjeet mennä toiselle tiskille. Siinä vaiheessa tais Hermanniki jo kitistä kopassa. Hikipäässä kiroilin ja tiuskin todellista kyselyikää elävälle Kertulle oikein kunnolla. "Kehuin" tämän maan byrokratian toimivuutta taas kerran ja vastasin Kertun lausahukseen "täällä puhutaan Suomea", että älä höpötä, kuulet väärin. No olan takana mies alkaa kertoa mulle ohjeita hommien hoitamiseen. Oli taas oikein elämän huippuhetkiä. No lopulta pääsin oikealle tiskille ja setä täytteli kaavaketta. Kysy mun kännynumeron eka. Sitte kysy uusiksi kännynumeroa. Minä että mähän annoin sen jo. No onko toista? No ei ole. No oisko lankapuhelinta? No ei. Entä faksia? Ei. No anna sitten miehes nimi. Mietin taas muutamaan kertaan näitä piilokamerajuttuja... Seuraavaksi se sanoo, että 2 dirtsua. Minä näytän visakorttia. No madam. Vain käteinen käy. (Vanhassa paikassa olis käyny kortti). No ei kun lapset taas autoon ja matkaan automattia kohti. Paitti, etei ihan. Piti vaihtaa auton takakontissa H:n kainalokakat ja siis vaatteet myös, hoitaa imetykset ja sitten vatsa matkaan. Kepalla maha kurni ja mulla myös, joten onni on löytää mäkkäri atm:n vierestä. Ruokaa mukaan rahan ohella ja takasi karavaanin kanssa luukulle. Loppu sujuikin kivuttomasti. Mitä nyt verikoe otettiin. Paperit ois pitäny hakea tänään, mutta mitä suotta kiirehtiä.

Lopulta oltiin festival cityssä 2 tuntia myöhässä, mutta sinne meno oli vaivan väärti. Käytiin koiranäyttelypaikalla, jossa työmiehet kiireesti laitteli paikkoja kuntoon. Hämmästys oli suuri kun näin ihka oikeita agiesteitä. Ei ollu siis turha huhu, että Pedigreellä ois Jebel alissa joitain esteitä varastossa pölyttymässä. Siellä oli A-este, keinu, rengas, pari hyppyä, pöytä, kepit ja putken pidike. Agikehään tulee kuulemma jonkun lainen mattoalusta, muutenhan tänä vuonna ollaan asvaltilla. Martina aikoi tingata esteet meille käyttöön jatkossakin. Aika huippuahan se olis. Tekis Hipon tassuillekki hyvää päästä meneen kontaktiesteitä ennen kesän kisakautta. Reenistä puhumattakaan. Huomenna pääsen kasaamaan ne esteet etukäteen.

Tänään käytiin plant souqssa (useampia kasvitarhoja keskellä aavikkoa) aamupäivällä. Mukaan lähti volvon takakontillinen puskaa ja kukkaa, multaa ja muutama ruukku. On kyllä sellanen paikka, että homma vähän leviää käsistä, olis niin paljon ostettavaa. Onneks puutarhuri sattu just tuleen kasteluhommiin kun lastasin puskia takapihalle. Silmät setällä varmaan levis kun aatteli vaan kävästä letkuttamassa hetkisen. Yhessä me laiteltiin kukat paikoilleen ja puskat juurtumaan, aikaa meni varmaan lähes 2 tuntia. Saas nähä, kauanko pysyvät elävänä.

Tänään kerittiin myös käydä "rentouttavissa" reeneissä tuossa vähän matkan päässä. Hermanni huusi kärryissä, Kepa esteitten keskellä, Hippo pyöri ympyrää ja tilanne oli kaikkea muuta ku rentouttava. No reenattua tuli ja mäyris-Carloskin osoitti jo todellisen agikoiran elkeitä. Mahtavaa nähä toimiva mäyräkoira!

Rentouttavien reenien tuloksena olin taas ihan ylikierroksilla ja kauppaanki olis pitäny mennä. Oli ihan hirveä jano ja siinä kauppaanlähön kynnyksellä kotona näin lasin kirjahyllyssä. Kysyin mieheltä, että mitä tuossa on, vieressä oli sprite-tölkki. Sano, että maista. Nopealla huikalla vetäsin 2-3 kulausta, kunnes viina alko maistuun. Suutuin mielestäni aiheesta, mutta onneks H oli just kerenny syömään. No, kauppaan piti mennä ja menomatka meni iloisessa nousuhumalassa. Parin sadan metrin matkalla (siis kävelyreissulla) se pieni viinamäärä laski päästä jalkoihin. Kaupassa yritin olla hönkäilemättä, tosin arabienki hajuvesiosasto on sitä luokkaa, että ei se mun minikänni ees näkyny. Ostokset tuli tehtyä ja kotimatka suju passiivisessa laskuhumalassa. Kotona olin jo vesiselvä... Edellisestä alkoholin maistosta oliki jo yli vuosi ja muutenki pieniki viinamäärä puuduttaa jalat.

Nyt kaikkien näitten ressihommien jälkeen kotiäiti on valmista kauraa petiin. Huomenna tuleekin vieraita Ruottista viikoksi, ylihuomenna appiukko, joka kyllä menee hotelliin. Äiti tulee tiistaina. Toivotaan, että hellaki tulis ihan pysyvästi.

Ai niin, UAE:ssa on uusi laki. Emiraattityöntekijöitä tai niien potkuja varten on sellanen laki tehty, että niin vaan et voi potkuja antaa yksityisellä puolella ja ottaa expattia tekemään samaa hommaa. Jos haluat irtisanoa emiraatin, sun pitää ekaks perustella asiaa työministeriöön, josta tulee neuvottelija hoitamaan hommaa. Lehessä luki, että jos emiraatti ei osaa tehä työtänsä niin sille tarttee antaa aikaa opetella... Lehessä myös luki, että paikallinen opettaja oli teipannu saksalaispojan suun kiinni oppitunnilla, koska poika ei ollu toistuvista huomautuksista tukkinu turpaansa. Pojan äiti tietysti nosti hirveän metakan ja pääsi lehteen kertomaan tarinaansa. Seuraavana päivänä yleisön osasto tulvi kirjeitä, jotka puolusti opettajaa ja käski vanhempien opettaa lapsillensa alkeelisimmat käytöstavat. Samaa mieltä minä olen. Niin ja viikko sitten lehessä myös luki, että yksin Dubaihin lomaansa viettämään tullut suomalaismies teki itsarin ja hyppäs hotellin parvekkeelta alas. Huoneesta oli löytyny suomeksi kirjoitettuja viestejä.

Että sellasta täällä.

Varma keino...

...herättää nukkuva lapsi, on alkaa kirjoittaa blogiin! No katotaan... Kerttu korvatulehduksineen on päässy isin kanssa korkeuksiin 27.kerrokseen, siis isin työpaikalle piipahtamaan olosuhteitten pakosta. Me käytiin H:n kanssa koirahommissa aamulla tuolla 30 kilsan päässä. Kummallista, että tuohon ajeluun tottuu ajan myötä. Ennen 70 kilsan lenkki olis tuntunu pitkältä, mutta kaikkeen tottuu. 30 kilsaa reenipaikalle, sieltä 10 kilsaa Ikeaan ja lopuksi kotiin, yhteensä 70km.

Koirahommat on aika alkeelliset, muutama hyppy, kepit ja ees putkea ei kaivettu autosta, koska tuuli niin paljon, ettei se olis pysyny paikoillaan. Hyvien reenien sijaan kuulin erikoisia tarinoita. Tuli puhetta siitä ihmeellisestä kauneshoitajasta, jolla on koiralenkeilläki tolppakorot jalassa ja asut vimosen päälle, naama tietty kummallisessa maalissa. Iso valkoinen puudelinsa varastettiin silloin joskus vuosi sitten ja kysyin nyt muilta, että ovatko kuulleet koiran kohtalosta. Se koira oli jotain kautta kulkeutunu Dubain pääsheikki Muhammedin tytölle ja tämä nainen, joka työskentelee kuulemma aika korkea-arvoisten naikkosten kauneushoitajana oli saanut asiasta vihiä. Oli sitten ottanut jotain reittiä Muhammediin yhteyttä ja Muhammed oli käskeny palauttaa koiran, ennen kuin perheensä maine tahrautuu...

Muita mieleen jääneitä tarinoita oli se, että kun tämä lama iskee ja iski tänne aavikolle myös pahemman kerran, niin esim. festival cityssä on kuulemma yks kokonainen iso parkkis myymättä jääneille autoille. Martina, joka pyörittää näitä koirahommia täällä, on itte töissä Al futtaimilla, joka ainaki autobisnekseen liittyy olennaisesti, sanoi, että kun ei mee kaupaksi. Itte sen parkkiksen tänään omin silmin näin ja niitä kaaroja oli paljon.

Olennaisena osana tähän tämän päivän reissuun liittyy mm. kainalokakat ja ilmaiseksi saatu riisisatsi hyper-Pandasta ilman hintalappua, mutta niistä nyt ei jaksa sen enempää..

Päästiin yöllä bileisiin koko perhe. Nyt tiietään, miksi tämä meän nykyinen koti on vapautunu muutama viikko sitten. Naapurit. Niillä on 2 kultaista noutajaa, jotka louskuttaa päivät ja yöllä omistajat bilettää. Ei siinä valittamista, niillä on tosi hyvä musiikkimaku, mutta yöllä 3-5 aikana on vähän väärä timing! Siihen lisätään joku karaokehomma, ni tuloksena koko muu perhe, paitti H valvoskeli alakerrassa. Möly loppu joskus 6:n aikaan. Mieheni palkitsi ne menemällä joskus ennen kasi pimpottelemaan ja kyselemään, että kuis teillä on nukuttu? Jos olis ollu se meän tarttema porakone lainassa tänä aamuna, oisin alkanu kasilta poraamaan.

Ihmeellistä, tuo herra tuolla pihalla autossa (ovet toki auki) vetää sikeitä oikein kunnolla. Eihän se toki tähän ikään mennessä vielä päikkyjä oikein ookkaan nukkunu. Öistä ei voi valittaa. Illalla 8-9 nukkumaan, tankkaus yöllä neljältä ja seuraava seiskalta.

Uusi koti!

No ni. Pikainen päätös ja nyt asutaan uuessa kodissa. Tai uuessa kojissa, kuten kai kuuluu sanoa. Murteet alkaa meneen sekasin vähitellen, mutta kesällä ne varmaan taas palautuu normaaliksi.. Alkaa unohteleen jo sanoja suomeksi... no EI vaiskaan! Vitsi vitsi. En yritäkään kuulua siihen hienoon porukkaan, joka viettää ulkomailla puoli vuotta ja kahvipöytäkeskustelussa puhuu, että kun meillä se bakery tekee niin hyviä cookieseja. Joo siis asiaan. Soitin muuttofirmaan toissapäivänä, tulivat kahen tunnin päästä tekemään tarjouksen 3000dhs kaikki pakattuna, kannettuna ja purettuna. Sanoin, ettei käy. No 2500dhs madam? No way. Otapa tuo luuri käteen ja puhuppa misterin kanssa ni pääsette johonki mukavampaan tulokseen. Lopulta 1900dhs (380eur) se maksoi ja nyt asutaan uuessa kodissa. Tulivat eilen aamulla kun me oltiin jo ulkona kotoa ja iltapäivällä tulin kertomaan, mihin mikäkin pannaan. Muutama tunti ja homma oli tehty. Paitti, että osa muuttomiehistä ootti ainaki 2 tuntia tuossa meän pihalla kyytiä pimeässä, matkaa heän kotiin yli tunti! Aivan kohtuutonta. No siinä parin tunnin aikana kannettiin pihalle mm. yks kappale tietsikan näyttöjä ja näppäimistöjä sekä muuta meille tarpeetonta roinaa ja hyvin kelpasivat miehille. Iltamyöhällä vielä kun muut nukkui, minä asentelin tavaroita paikoilleen ja kannoin pihalle roskiksen viereen mm. kerran käytetyn vohveliraudan ja avaamattoman mehupuristimen ja niin ne vartissa oli viety. Apulaiset täällä kiertelee ja kerää heille tarpeellista tavaraa. Mitään ei oikeestaan tarttis heittää roskiin. Hyvä niin. Tekokukatki oli kelvannu aamuun mennessä.

Kyllä tuli vaan ikävä edellisen asunnon vaatekaappeja. Kertun huoneessa on yks pieni kaappi, jossa 2 hyllyä. Eihän sillä paljon käyttövaatteitakaan ole, mutta sitä muuta roinaa on liikaa. Alkaa perusteellinen "tavarat ulos kampanja" tässä talossa. Kunhan vaan olis ittellä mahis aloittaa se kampanja. Hermanni kiitti uuesta kodistaan sillä, ettei juuri nukkunu viime yönä. Heräs vähintään tunnin välein syömään. Tosin silläkin saattoi olla merkitystä, että täällä on varmaan 10 astetta kylmempää ku edellisessä kotona.

Mutta että Kerttu tykkää. Niin ku isot tytöt se ilman kitinöitä meni omaan uuteen huoneeseen nukkumaan ja kerran vaan heräs huhuileen. Heti aamulla se halus oven auki ja meni pihale touhuileen. Itekki pitäis sinne mennä touhuileen ja suunnitelemaan, josko sinne jotain uutta kasvia ja puskaa haluais. Puutarhureita kävi tyrkyllä eilen sellaset viitisen kappaletta, eka palkattiin. Kaikki sanoivat työskennelleensä just tässä pihassa aiemminki. Apulaisia kävi kolmisen kappaletta, yhtään ei palkattu. Samat inkkaripojat tulee meille siivoamaan huomenna ku mitkä kävi Tecomissaki. Jääkaappi saahaan huomenna, uunin vois ostaa vaikka tänään käytettynä toisilta suomalaisilta. Mutta mikä parasta? Yhestä kapista keittiöstä löyty astianpesukoneen liittimet!!! Meillä kummallakaan ei ole koskaan ollu moista konetta sitten sen jälkeen kun kotoa ollaan muutettu pois. Että tulee luksusolo. Josko siis se joskus siihen saahaan..

Että ei siis muuta ku vaatteita laitteleen kaappiin oman järjestykseen. Pitäis vaan tästä koneelta nyt päästä pois kun H nukahti tuohon viereen kärryihin. Lisäks pitäis taas jtkaa operaatiota: virus pois koneelta. Örkit on löytäneet munkin lataamon.

Muuttoa pukkaa

Koville se otti, noin 30 puhelua ja ehkä 20 nähtyä asuntoa, mutta deposit on nyt maksettu. Siis eräänlainen "varausmaksu" tai joku sen tyyppinen. Springsiin palataan takaisin, 2 makkaria yläkerrassa ja alhaalla pieni keittiö ja olkkari ja vielä pienempi study. Oma lilliputti piha ja parasta se, että omalta ovelta pääsee ulos käveleen! Eikä kiire tule yhtään, vuokratarjous meni läpi tiistaina ja nyt sunnuntaina alkais vuokrasopimus. Nimiähän ei ole vielä paperissa, mutta luottavaisia ollaan. 5000 dirtsua tingattiin vuosihinnasta, ei siis paljoa, mutta periaatteesta. Kuukausivuokra tulee siis olemaan... piti oikein moneen kertaan laskea, mutta totta se on, 2250 euroa kuussa. Ja sellasesta kämpästä. No, jossain on pakko asua. Olishan niitä vähäsen isompiaki kämppiä ollut, mutta tuo on hyvässä paikassa, uima-allas kivenheiton päässä, samoin ostari. Pääsee ite liikkumaan, koira saa lenkitykset, Kerttu pääsee pyöräileen ja sen semmosta.

Näin unta agi-mm-kisoista. Ite en kisannu, mutta kova hinku olis päästä ihan mihin tahansa kisaamaan. Kerran ollaan jopa käyty reenaamassa ihan hissukseen. Huomenna mennään toiseen kertaan ja jos siitä innostuis kyhäämään ees niitä keppelöitä ni eiköhän me johonki kuosiin kesään mennessä päästä. Koiraporukat on siirtyneet aavikolta hylätylle golfkentälle. No ei se ihan hylätty ole, mutta raksahommien takia se ei ole kuitenkaan käytössä tällä hetkellä. Eikä sieltä kuulemma ajeta pois. Mahtavat puitteet, kunnon nurmi ja järvi uittamista varten. Olis vaan ne esteet...

Dubain ainut koiranäyttely on taas tässä kuussa ja sinne oltais menossa järkkäämään jotain näytöstä. Tänä vuonna olen siis itte siinä hommassa mukana, kunhan vaan se itte pääjärkkäri sais alotettua homman. Katotaan saahaanko pedigreeltä ihan esteitä vai tartteeko niitä poliisien peestä olevia telineitä käyttää. Aiotaan vaatia maholliset kunnon esteet jatkossakin meän käyttöön jos jotain näytöstä haluavat. Katotaan onnistuuko.

Sellastapa täällä. Kelit on edelleen mahtavat, paitsi muutamana päivänä on ollu sellaset helteet, että oksat pois. Ihan yli 25 asteen on noussu... Se viien asteen nousu tuntu tosi kuumalle, muutenhan täällä on mukavat Suomen hellekelit.