Oon kehitelly muutaman uuen harrastuksen. Ihan takuulla ei muilla ole samoja. Yks on mannapuuron jokapäiväinen keittäminen. Siis ihan joka päivä. Toinhan Suomesta kilon niitä ryynejä. Kun ne loppuu, siirryn niihin puuroriiseihin, jotka myös toin Suomesta.
Toinen harrastus on tuonne ulos sijoittuva. Nurmialueilla on sellaset automaattiset kastelulaitteet, jotka ei aina ihan toimi. Jotkut miekkoset niitä silloin tällöin nostelee ylös. Siis niitä systeemejä, joiden pitäis automaattisesti nousta nurmesta ylös ja alkaa suhuttaa vettä. Oon minäki alkanu nostella niitä. Se on mukavaa. Siitä tulee jotenki sama olo kuin koiran karvojen nyppimisestä... Saa jotain hyvää aikaiseksi.
Kolmas harrastus on sängyn hankkiminen tyhjään vierashuoneeseen. Kävin jo katomassa yksillä suomalaisilla vuodesohvaa ja melkein jo sovin, milloin se meille toimitetaan. Tulin kotiin ja mietittiin yhessä, että se on liian pieni meille. Tosiasiassa Mikkohan siinä nukkuis aika paljon. Se ei pysty nukkuun, kuten en minäkään, Kertun kanssa samassa huoneessa. Mun vaan ei tartte käydä kodin ulkopuolella töissä, joten yritän nukkua Kepan kans samassa sängyssäki.
Kyllä kotiäitillä on hyvät mahikset kehitellä vaikka mitä tekemistä. Mullaki on nykyisin niiin paljon tekemistä, että se Abu Dhabin salukinäyttely meni ihan sivu suun. Löysin muuten eilen netistä amerikan pitt bull terrierierien myynti-ilmoituksen. Pentueen isä oli ihan Arabiemiraattien terrierien hallitseva suojelumestari. Huh huh. Määkin haluan nähä ne kisat.
Kohta kun saan itteäni niskasta kiinni ja asian loppuunkäsiteltyä, menen ja leikkaan kummatkin kaksi tuttia kahtia ja heitän ne roskiin. Viimeinen keino saaha yöt sujumaan ilman kymmentä herätystä. Niin siis sitten viikon itkemisen jälkeen. Ehkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti