Kävin eilen ekaa kertaa Tomaco-kaupassa, jonka ikkunassa on Iittalan logo. Yhen kerran menin vaan vahingossa siitä ohi ja tokalla kerralla osuin oikeaan paikkaan. Silmät kiiluen kattelin niitä Teemoja, Origoja, Aalto-vaaseja, Oiva Toikkia ja kaikkia Suomi-design keittiöaseita sekä mm. Hackmannin paistinpannuja ja kattiloita. Ei sillä, että jotain oisin halunnu ostaa, mutta ne paistinpannut tulis kyllä tarpeen. Hintataso oli ehkä ihan samaa ku Suomessa.
Samalla reissulla kävin pitkästä aikaa Marinan varastomyymälässä. Tällä hetkellä siellä ei ole alennusmyyntiä, joten ei myöskään asiakkaita. Ennen siellä oli vain kaikkia vanhantyyppisiä aasialaishuonekaluja ja sisustuskrääsää. Nyt sinne väliin oli tungettu jotain Italialaiskampetta ja tylsiä vaaleita nahkasohvia. Löysin sieltä silti vaikka kuinka paljon "tarpeellista" tavaraa, mutta onneks visa-kortti ei yhtään houkutellu ja veronpalautukset tulee vasta joulukuussa. Kattelin siellä sellasta valtavaa, ehkä 4 metriä korkeaa, 4 metriä leveää ja kymmenisen metriä pitkää katosta, jossa luki hintana 445 000 dhs eli vajaa 100 000 euroa. Siinä roikku lappu "SOLD". Pälyilin ympärilleni ja näin muita lähes samankokoisia rakennelmia, missä myös oli samanlaiset myyty-laput. Koska olin ainut asiakas kaupassa, mulla kulki miesmyyjä kokoajan kannoilla. Hymähin sille miekkoselle, että täytyy olla jollain aika iso koti. Joo, ja nää kaikki on menossa samaan taloon. Vastasin, että taitaa olla Al-Maktoum suvun edustaja. Joo, vastas myyjä.
Kerttu nukkuu keskimäärin joka toinen päivä päikyt. Tänään oli unien vuoro. Meillä on sellanen kakka pottaan = karkki-systeemi. Aamulla oli karkin vuoro ja se jäi ilmeisesti vähän päälle. Kun oli unien vuoro, neiti kovasti halus päästä potalle. Koko päivä ollaan oltu kotona ja ilman vaippaa eikä vahinkoja usein satu. Otin vaipan pois ja päästin potalle, ite jäin lukemaan neitin huoneeseen lattialle kirjaa. Aikaa kulu ja pyysin tuleen takasi. Pottaan ei ollu tullu mitään. Laitetiin taas vaippa ja sama uusiksi. Ei voi pissata vaippaan ja kakkaki on tulossa. Vapautin taas vaipoista ja aattelin antaa istua niin kauan ku haluaa. Kulu ehkä 10 minsaa eikä neitistä kuulu merkkiäkään. Hiivin vessan oven pieleen ja siellä se nuokkuu, potalla istuen. Aattelin, ettei meän unenlahjoilla tehä samaa ku mun veli lapsena, eli nukahtaa puurolautasen ääreen, mutta näköjään se onnistuu. Kannoin sänkyyn ja laitoin vaipan takas, ja halipatsuit, unten maille lähti.
Tähän meän "missä-ens-vuosi-asutaan"-soppaan kuuluu jo nelisen maata tällä hetkellä. Kaikki ei ehkä niin vakavia, kuten esim. tämä viimeinen Itävalta, joka kyllä nousi mun listan kärkeen heti sen kuultuani. Sinne ei kuulemma ole varaa muuttaa vaan niin, että perheestä yks on töissä, joten lupasin mennä töihin, jos sinne pääsisin. Osaanhan mä saksankielellä kysyä ainaki, paljonko kello on ja kertoa nimeni. Ihan sama jos vaan pääsis ns. sivistysmaahan. Ei sillä, ettei tämä olis, mutta... Aikansa kutaki. Etelä-Afrikkaki kävi tuossa tyrkyllä, mutta tyrmäsin sen ihan suoraan. Vaikkakin, siitä maasta on myös agin mm-kisoissa ollu kisaajia. Miehellä oli eilen haastattelu puhelimitse ja luulin sen puhelun tulleen sieltä kyseisestä maasta, kyseisen maan kansalaiselta, mutta ei. Se tuli brittimieheltä Espoosta. On niin kansainvälistä tämä homma.
Tänään piti Nokialta nousta tuhansittain ilmapalloja taivaalle tarkkana kellonaikana ja niitä yritin bongailla tunnin verran, tuloksetta. Oli niin iso herra käymässä toimistolla, että sen kunniaks tällasen piti tapahtua. Soitinki miehelle, että pitikö niien pallojen nousta Espoossa vai täällä? Täällä kai, mutten nähny pallon palloa. Meän parvekkeelta ne olis näkyny ihan keviästi.
Pitäis tuo pinnasänky purkaa pois ku jaksais. Tai jaksaishan sitä, mutta se on kai eräänlaista vauvavaiheesta irtautumista, ettei sillä oo ollu kiirettä.
Eilen oli ihan sikana suomalaiseten aamukahveilla porukkaa. Tais tulla enkat, muttei kyllä vieläkään laskettu, paljonko meitä oli. Uusia perheitä muuttaa kokoajan lisää ja toisesta päästä sopimukset rupeaa päättymään. Sopimuksia päätty myös niillä laittomilla työntekijöillä, joista kerroin muutama päivä sitten. Järkytyin ku luin lehestä, että niitä lähti vajaa 200 000! Aivan käsittämätön määrä.
Nyt jos kattois koneelta eilisen salkkarien jakson, nii jäis taas suu auki ihmetteleen, mihin ne vanhat näyttelijät on menneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti