sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2008

Helpottaa?

Pahin ahistus alkaa ehkä väistymään. Sain eilen kokonaisen vapaapäivän. No, tein vain ruokaa ja siivosin ja laitoin illalla lapsen nukkumaan. Ja kävin hammaslääkärissä kidutuksessa. Oikeesti ei sattunu yhtään, jopa puudutuspiikkiä ennen laitettiin puudutusgeeliä ikeniin. Ihan niinku pikkulapselle. Kaks reikää sieltä paikattiin, toinen isompi ja toinen ihan pieni. Kuinka paljon se voikaan hermostuttaa kun kesken poraamisen lekuri kysyy, että eikö tätä hammasta ole yhtään särkenyt? Jätetään ne juurihoidot viimisiin kertoihin, sitäkin pitää kuulemma tehä vähintään 2 kertaa, auts!

Perheen hävittyä ovesta ulos yritin mennä eilen yksikseni bussilla ostarille. Bussi tuli kerranki ajoissa, muttei ottanu ketään kyytiin. Olin siis kolmannella pysäkillä lähtöpisteestä. Busseissa on naisille varattuna eestä noin 10 paikkaa ja jos kaikki ne paikat on täyttä ja vaikka takana oliski tilaa, ei naisia kyytiin pääse. Taksilla sitten. Oliki Dubain mukavin kuski. Koko matkan se selitti, että greensissä on ainaki 10 tyyppiä huitomassa kyytiä, mutta ei halunnu niitä ottaa. Otti sitten minut. Kuulemma sen takia, etten juuri tehnyt asian eteen mitään. Hälle oli isompi kyyti jo myöhäsemmäksi varattuna, eikä näin ollen taksikeskuksessa oletettu hänen ajavan muuta. Jostain syystä se tiesi heti mut nähtyään, että olen Moeen menossa ja tällaselle pienelle matkalle sillä oli aikaa. Kuski selitti, kuinka ne rakentaa vaimon ja lasten kanssa taloa Pakistaniin ja vaimo oli pyytäny tuomaan täältä mm. suihkut sinne taloon. Olivat vähän kinastelleet asiasta ja mies sanoi, että riita unohetaan aika nopeasti ja huomenna vaimo pyytää tuomaan ovia.

Kerroin, että ite toin viimeksi Suomesta tänne pottuja. Hän vaahtosi pakistanilaisista kunnon potuista ja kertoi kerran tuoneen jopa kotimaista voita, se kun on ihan erilaista ku mitä täällä on. Ne mun tuomat 4 kiloa pottujahan unohtu tonne kaappiin ja lensivät runsaine ituineen vasta roskiskuiluun.

Osallistuttiin eilen omalta osaltamme siihen energiansäästöiltaan. Sammutettiin kaikki muut vehkeet paitti töllö, tietty. Istuttiin kynttilänvalossa.

Tänään käytiin rannalla vaihteeksi. Loistokelit! Siellä rannan vieressä on ollu jo parin viikon ajan 2 matkailuautoa. Tänään näin siellä koiran kiinni remmissä ja tietenki menin ihmettelemään. Selvisi, että toinen auto oli ollu matkalla 11 vuotta! Oli saksalais/ruotsalaispariskunta, jos oikein ymmärsin. En jutellu niien kanssa, kun eivät näyttäneet kovin innokkailta porisemaan, ihmekkös tuo nuin monen vuojen jälkeen. Se koira-auto oli ollu matkalla vasta 3 kuukautta. Heillä oli 2 labbista mukana. Tosin toinen koirista oli ottanu loparit asuntoautoelämästä viime viikolla ja siis karannut yöllä. Koira oli kuulemma kohtalaisen tyhmä eikä koskaan tullut karkureissuiltaan itte takaisin. Oli siis tehny niitä ennenki. Omistaja just siinä soitteli paikalliselle K9:lle ilmoitusta. Kyselin, että mites nuo rajamuodollisuudet menee koirien kanssa, että voiko vaan ajella läpi. Mies kertoi, että useasti ajetaan vaan läpi ja jos joku kyselee niin näytetään sitä EU-passia. Joskus kuulemma kutsutaan elukkalääkäriä paikalle. Puheessa vilisi sanat Australia, Afrikka yms. paikat, joihin olivat menossa. Pohjoismaat ovat kuulemma vaikeinta aluetta lemmikkien suhteen ja niinhän ne toki on.

Ja taas pienet asiat riemastuttaa. Eilen yhessä rättikaupassa oli nuoriarabimies kaavussaan ja Räikköslippiksessään. Että oli kaunista katteltavaa. Telkkarissa oli joku jenkki-talk-show, jossa oli KISSin joku tyyppi ja kertoi, kuinka Helsingin keikan liput myytiin 7 minuutissa loppuun. Ah, Suomi! Ja vielä tää. Joku hömppäkanava aina tekee niitä listauksia rikkaimmista yms. julkkiksista, Räikkönen siellä oli 50 centtien yms. starojen seassa ihan korkeallaki.

lauantaina, maaliskuuta 29, 2008

30:n riisi vai mikä?

Riisiä kai pukkaa. Ihme mielialanvaihteluja, ei ollenkaan ittelle tyypillisä. Kai... Monta kertaa oon ollu niin sanotusti valmis vetämään itteni narun jatkeeksi tai jonkun muun. Hipon lentovalmistelut ei ollenkaan auta tässä asiassa. Soitin viimein Austrian airlinesille ja taas kerran mietin, kuka tässä ei osaa englantia, minä vai inkkarivastaaja? Vaikka mun kielitaitoni onkin edelleen ehkä kutosen luokkaa (lukionumerosta yks parannus), se mies siellä langan toisessa päässä... Monen "anteeksi, voisitko toistaa" lausahuksen jälkeen puhelun anti oli se, että kannattais lentää suoralla lennolla! Sata kertaa mainitsin, että tiedän joo, mutta kun niitä nyt ei vaan ole tarjolla. Loppukaneetti oli suositus lentää KLM:llä. Melkoista asiakaspalvelua. Taisivat juuri menettää Väyrysen perheen asiakaslistaltaan. Miekkonen mainitsi vielä, ettei usko Wien-Helsinki-koneen edes ottavan eläimiä kyytiinsä. Soitin sitten KLM:lle ja ihan eritasoista palvelua. Sanoivat ottavansa asiasta selvää ja soittavansa takaisin. Lähes 2 tunnin päästä soittivat ja kertoivat cargokuljetuksen maksavan noin 500 euroa. Jos tuo on oikeasti se hinta, niin halvalla menee.

Eilen olin reeneissä, aika kummaa kyllä kertoa olleensa reeneissä, mutta sitä ne kyllä nykyään on, alkeelliset kylläkin. No mutta siis siellä tuli puhetta asiasta ja kyllä vaan siellä väitettiin, että ainoastaan UAEhen tultaessa tarttee käyttää cargoa. Parasta marssia sinne cargo villageen joku päivä ja mennä kysymään lopullinen niitti asiaan.

Tätä riisiä ei myöskään parantanut se, että oma pikku kullannuppuni, mussukkani puraisi ensin nukenkärryistään palasen ja sen jälkeen mun lahkeesta! Kielsin siltä kiusaamasta jotain kaveria ja se sitten purki ahistuksensa mun reiteen. Onneks ei menny omaan nahkaan asti, lähti vaan palanen kangasta, sellanen parin sentin palanen. Muuten se on kyllä ollu kiltti. Sain itteäni niskasta kiinni tässä yhtenä päivänä ja kävin kahella suomilääkärillä, että lähes joka reikää on nyt tutkittu. Jatkotoimenpiteinä nyt tulee sitten mm. verikokeita, mammografiaa ja juurihoitoa, auts! Mutta ei mua siis mikään vaivaa. Mutta asia oli siis se, että lääkärit ja henkilökunta muutenkin olivat niin hämmästyneitä kun äitiä tutkittiin, niin Kerttu istui hälle osoitetussa tuolissa ihan hiljaa paikoillaan niin kauan ku tartti. Kuulemma muut lapset vaan itkee lääkäreissä. Ehkä se johtuu ensinnäkin niin kiltistä ja rauhallisesta perusluonteesta ja siitä, ettei ole ollu vielä kuin yksi paikka, jonne en lapsen kanssa ole menny yhessä, kynsihoitola siis.

Ja Dubaissahan taas tapahtuu. Pari päivää sitten valtava savupilvi valtas kaupungin. Aamulla oli syttyny tulipalo laittomassa ilotulitevarastossa, jossa tottakai oli myös räjähtänyt. Pari miestä kuoli, jokunen loukkaantui, noin 100 varastoa palo poroksi ja jumalaton savupilvi leijui joka paikassa koko päivän.

Ai niin, tänään pitäisi muistaa illalla kasilta sammuttaa kaikki valot. Dubai osallistuu johonkin maailman sähkön säästöhommaan sammuttamalla valot ja himmentämällä tienvarsivalojakin 50 prossaa.

Pientä ilon aihetta on ollu lukea pääsiäistuloksia agikisoista Suomessa. Yks viimeksi Suomessa käydessäni "vau"-kommentin aiheuttanut koira oli noussut kolmosiin. Se oli niin mahtava!

maanantaina, maaliskuuta 24, 2008

Halleluujaa!


Kaks viikkoa sitä kesti, ei päässyt näihin blogspotin blogeihin lukemaan eikä kirjoittamaan. Oli joku kirjoittanut blogissaan omasta mielestään rehellisiä mielipiteitä tästä maasta ja kas kummaa, sedät ei tykänneet. Pantiin peli poikki.

Jaa, että mitä ollaan hommattu. Isi kävi viikon Thaimaanlomallaan ja me ei hypitty katossa sitä aikaa. Käytiin rannoilla varmaan yhteensä 10 tuntia, reisi, otta ja vähän olkaa paloi. Nyt on ihan parhaat rantakelit. Merivesi on vielä hiukkasen viileää, mutta sehän sen tarkoituski on. Kohta se menee taas niin lämpimäksi, ettei siellä oo mitään hyötyä käyä. Uskomaton tunne sekin kyllä on. Siis että s eon liian lämpimää. Työmiehet liikkuu taas rannalla tuhka tiheään ja kuvaa ihania naisia rannalla. Ihan pokkana vaan kamerat ja kännyt kuvaamaan ja saavat illaksi vähän matskua. Useat myös uskaltautuvat uimaan, huonoin seurauksin. Yks päivä uutisoitiin, että sinä päivänä samalla rannalla, missä me oltiin, hukkui 4 tyyppiä. Eivät osaa uida ja menevät vaan veteen. Loppujen lopuksi viranomaiset myönsivät vain yhen hukkuneen ja 4 muuta pelastettua.

Reeneissä ollaan käyty. Yks kerta menin reenipaikalle kamelimarketin taakse ja rakentelin rataa aikani vaan huomatekseni, ettei muita tullut. Paitsi ne yli 30 työmiestä, intialaisia ja pakistanilaisia ja ties mitä. Ne alkaa oleen vakiokalustoa reenipaikalla. Ei niistä mitään haittaa ole, toljottavat vaan nenä autonlasissa kiinni yleensä kun Kepa aina vetää siellä sisällä päikkyjään. Silloin samalla kertaa meno muuttui vaan aina eksoottisemmaksi kun paikalle porhalsi setä kolmen kamelin kanssa. Parkkeeras ne työjuhtansa siihen radan varteen ja yritti saaha ne pysymään kylki kiinni aidassa. Hyvä tarkoitus, mutta väärät keinot, sanoisin. Siinä olis kiva teamiläisillä menny herne jos toinenkin nenään. Aikamoista kepillä huitomista. Kuten sanoin, tarkoitus oli setällä hyvä ja pakko vaan ajatella, että kamelit ovat ihan tulonlähde sille. Nokialeskenähän mulla ei ole toimivaa kamerakännykkää, joten kuvat jäi saamatta. Sanoisin, että eksoottisin kokemus ikinä.

Viime viikolla oli toiset yleiset reenit ja porukkaa ku pipoa. Toisin ku Suomessa, täällä ei näköjään isit kuskaa pikkutyttöjää reeneihin. Paikalla oli suurin osa brittiläisiä keski-ikäisiä/nuoria miehiä ja naisia. Muutamilla pienet lapset mukana, useampia pariskuntia. Kuri kyllä tiukkenee ens kerralla, koirat ei pysy remmissä, eikä porukka kuuntele kieltoja olla menemättä kepeille, kun ei oo vielä sinne asti päästy. Koirissa moni oli sekarotuisia, yks sharpei, muutama vinttikoira, yorkki, pikkuvillis, rotweileri ja ties mitä. Puolet ehkä ihan kiinnostuneita muustakin ku seurustelusta. Yks ihan varteenotettava plus tietty se ratajuoksutyyppi, slovakialainen aika pro koirahommissa. Asuu vaan väärässä maassa, kuten joku muukin... Esteet meillä on ihan aataminaikaiset, mutta jotain niillä pystyy tekemään. kävin ostamassa lelukaupasta lisää keppejä, joten pystyn tekemään ihan täyspitkää hyppyrataa jo. Kaikki, mitä jaksan tehä on plussaa verrattuna viime vuoteen. Kun Suomeen viimeksi mentiin, oli taukoa ollu se yli puoli vuotta. Kuumuus alkaa vaan verottaan tosi pahasti, joten auta armias, aamuherätykset kohtaa tämän äitin ehkä jo ens viikolla. Eka kisailmo lähti jo viikko sitten, kiistellyihin LAWin kisoihin (halvat startit) ainaki mennään.

Ai ni, on me tehty myös "puomin" alastuloa. Tuolla puolen kilsan päässä oli sopivaa lankkua ja sopiva hiekkakasa. Siihen vaan lankku lappeelleen ja pallolla houkuttelua karata. Kerran onnistuin.

Mitähän tässä maassa muuta. Arabian heppojen mestaruuskisoissa kävästiin viikonloppuna. En oo koskaan aiemmin heppojen kauneuskisoissa käyny ja täytyy sanoa, että kamalaa hommaa. Hevosia peloteltiin ihan syyttä suotta kehän reunoilta. Isännät heiluttu pitkää keppiä, jossa oli iso muovipussi päässä kiinni. Hepat oli ihan vauhkoina ja säikkyinä. Yrittivät saaha hevosensa siis seisomaan paremmin ja valppaana. Jos tämä on normaalikäytäntö ni huh huh..

Aika erikoista elämää täällä vietetään. Yks aamu käytiin eka reenaamassa Hipsun kanssa (Kerttu lukee jo sujuvasti ratapiirrustuksia ja rakentaa rataa kaverina) +35 asteen paahteessa (onko järkeä, ei) tultiin kotiin, käytiin laittaan sauna päälle ja uima-altaan kautta saunomaan ja höyryhuoneeseen. Yks päivä tuli mieleen, kun ajeltiin rannalle Aurinkomatkojen turistibussi takanamme, että olis joskus kiva asua jossain turistipaikassa. Ennen sitä vaan lueskeli lehistä, kun jotkut esim. kirjailijat viettävät puolet vuodesta jossain Marbellassa. Nyt kun ollaan täällä 2 vuotta oltu, tajusin, että niin mehän asutaan lomapaikassa. Ei tätä vaan osaa arvostaa. Ja miten sitä sais ittensä nauttimaan vielä enemmän tästä helppoakin helpommasta lorvimisesta maailman kilteimmän lapsen kanssa?

Asiasta sataan, tulin eilen ihan älyn hyvälle tuulelle kun kävin huoltikselta ostamassa vettä. Ei kuulu tähän, mutta välihuomautuksena vaan, että tässä maassa huoltiksilla on ihan yhtä halvat hinnat ku kaupoissaki. Mutta siis asiaan, siinä mua ennen oli paikallinen 30:n tienoilla oleva kaapupukuinen miekkonen, siisti tukka ja merkkilasit päässä. Mun takana oli työmies, jolla "älkää-kiinnittäkö-muhun-mitään-huomiota-ilme" kädessään leipäpussi ja tonnikalapurkki. Mietin siinä, että miks tuokin joutuu ostamaan työpäivänä ruokaa, kun niillä pitäis olla ruokatarjoilu töissä. Ajattelin, että pitäiskö maksaa myös ne vaatimattomat ostokset ja tehä päivän hyvä työ. No enpä kerinny kun arabimies käski työmiehen laittaa ostoksensa siihen tiskille ja maksoi ne omien ostosten mukana. Työmies kaivoi rahaa taskustaan ja yritti maksaa setälle, mutta setä vaan viittas kinttaalla ja lähti meneen. Työmies käveli huoltikselta haavi auki ulos. Että löytyy sitä hyväntekeväisyyttä muulloinkin ku ramadanin aikaan.

keskiviikkona, maaliskuuta 12, 2008

Nyt äkkiä!

Milla, Nina kuka vaan, no ei nyt ihan kuka vaan. Netistä aurinkomatkoilla 195 euroa kahen viikon matkat meille. Ei sillä, etteikö meillä just ollu vieraita, mutta nää on nyt vikat tarjoukset ennen syksyä!

Ja taas...


... meni kesäsuunnitelmat uusiksi. Olin jo elänyt kuvitelmissa, että ollaan 3,5kk Suomessa, mutta ei kai sittenkään. Eilisissä ruokapöytäneuvotteluissa kai päädyttiin siihen, että palataan jo elokuun lopussa tänne. Parasta tässä suunnitelmassa on kuitenki se, että sain agin mm:iin lapsi- ja miesvapaan matkan! 5 päivää olis nyt luvattu. Eli siis lennän sitten täältä sinne kisoihin ja saan nauttia koko kisat alusta loppuun yksin. Oli vaan suunnitelmissa myös mennä omalle työpaikalle kuukaudeksi hommiin, koska muten olis ollu jotenkin noloa vaan sluibailla koko kesä. Nyt kun se loma sitten kutistui ihan normaaliksi, en enää tiiä, missä välissä sitä sitten löhöilis. Kisakalenteri täyttyy kokoajan lisää ja aloitin myös järkkäämään luokkakokousta hoitsuluokalle.

Täällä sitten kaikki tehään vipan päälle ja isolla käellä. Kuten eilinen kolarisuma Adu Dhabin ja Dubain välisellä isolla valtatiellä. Aamulla kuulin radiosta, että jopa 20 autoa on siihen läjään menny sumun takia. Illalla luku oli jo 200 autoa. Kuvat on aika karmivat. Voit kattoa niitä täältä. Äitille tiedoksi, etä siinä ekan kuvan oikealla alhaalla lukee next, paina siitä ja näät ne kaiki kuvat.

Selvittelen taas päivittäin nuita koirarukan lentoja. Nythän tähän maahan kaikki eläinkuljetukset täytyy tehä cargon kautta, eli kaikista kalleimmalla tavalla. Hintakyselyjä lähti taas eilen, mutta kukaan ei oo vielä vastannu. Samalla tuli mieleen ne uuet säännökset niistä kielletyistä roduista ja kuonokopista. Yhtään kuonokoppaa en oo vielä nähny, tosin eipä ole huskyjä tai dobbereitakaan näkyny. Taannoisessa koiranäyttelyssä käteeni tuli tällainen ministeriön ohjelappu, jossa tiivistetysti lukee seuraavaa:

Lokakuussa 2007 Dubaissa on kielletty 16 rotua niiden vaarallisuuden vuoksi tai niiden tänne sopimattomuuden vuoksi. Kaikki koirat, riippumatta rodusta tulee olla rekisteröity paikalliseen rekisteriin (Hippo ei kyllä oo), rokotettu ja sirutettu. Kaikki koirat tulee olla remmissä kun liikutaan julkisilla paikoilla (noh..). Näillä 16 rodulla tulee lisäksi olla kuonokoppa julkisilla paikoilla. Näiden rotujen omistajien pitää laittaa kaikenmaailman papereita ja valokuvia koirastaan menemään municipalitylle ja ovat itse vastuussa koiriensa mahdollisista aiheuttamistaan vahingoista. Näitä koiria ei saa pitää kerrostaloissa.

Ja sitten nämä 16 rotua ovat: amerikan pit bull terrieri, amerikan bullterrieri, amerikan staffi, bullterrieri, Brasilian mastiffi/fila brasileiro, mini bullterrieri, napolin mastiffi, vanha Englannin bulldoggi, bulldoggi, sharpei, staffi, tosa, husky, rottweiler ja dobermanni. Ainakaan en itte löyä sitä kohtaa, jossa mainitaan näiden vaarallisten koirien lukumäärästä. Alussahan lehissä luki, että yksi vaarallinen doggi per talous.

Että sellasta tänne. Kerttu on nuhassa ja isi tekee lähtöään paratiisimaahan lomalle. Hipsun kanssa on nyt käyty reenaamassa 2 kertaa viikossa, joka siis tekee ehkä 5 kertaa yhteensä... Rimoja tippuu tällä tahilla ehkä enää 30-40 prossaa. Kontaktiesteitä ei oo. Ainakaan vielä.

keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2008

Voi Jarkko, Jarkko!


Eilen mentiin korkein mielin kepan kanssa kattomaan vuosittaista tennisturnausta. Niemisen Jarkon ekaan ja vikaan peliin kerittiin ekasta pallosta asti. Eipä se ilo kauaa kestäny, ei se ilo kyllä kerinny ees alkaa. Tenniksestä en ymmärrä tuon taivaallista, mutta sen verran ymmärsin, etten ottanu laukusta Suomi-pipoa esille. Loppupäivä vietettiin pomppulinnassa...

Tänään meillä oli oikein liput hankittuina koko perheelle. Itse alueelle ei tartte mitään lippua ja ns. pikkukenttiä pääsee kattomaan siis ihan ilmatteeksi. Ainoastaan siihen isolle kentälle, josta ottelut televisioidaan, tarttee sen 10 euron lipun. Kertun kanssa iso määrä karkkia ja mehua mukaan ja lupaus mennä kohta puolin kasvomaalaukseen auttoivat sen verran, että ihan tarpeeksi sain peliä kattella. Katteltiin Nadalin peliä ja myöhemmin vielä jonkun serbin (ATP-listalla 3. rankattu) peliä tovi. Välissä kävin myymässä isin käyttämättömän lipun pois pimeillä markkinoilla. En kyllä periny mustan pörssin hintaa vaan ihan sen oikean summan.

Kotimatkalla kuulin radiosta, että täällä olis uuet liikennesäännöt. Ajaessa ei saa enää juua mitään, ei ees vettä, ei syyä, ei polttaa tupakkaa ja esim. turvavöittä ajamisesta saa 100 euron sakot. Mietin vaan, että onkohan kynsien lakkaaminen ja kulmakarvojen nyppiminenki kiellettyä? Jos on ni pitääpä tyhjentää laukku, ettei epähuomiossa jatka harrastuksiaan. Muistan elävästi vielä yli kymmenen vuojen takaa kun jostain Oulun kisoista kotiinpäin ajaessa vaihoin vauhissa kaikki vaatteet, lukuunottamatta alusvaatteita. Myönnän kyllä, ei oo viisasta.

Yks tän maan viisauksia on nuo kotiäitien ainoat puhevaihtoehot, eli pre-paid kännyliittymät. Kerran vuojessa pitää uusia se vuosimaksu ja sen aika olis taas. Muistan kyllä, että siitä tuli joku viesti, mutta muistan myös sen, että aattelin, että no, siihen on vielä aikaa tms. ja poistin sen. Nyt olis sitte tilanne se, että en pysty soittaan enkä lähettään viestejä. Latasin kyllä sen 100dirtsun kortin, mutta se ei oo johtanu mihinkään. Lisätään vielä siihen se, että kännyn kamera on edelleen Ski Dubain aiheuttamassa koomassa ja akku on mallia lankapuhelin...

maanantaina, maaliskuuta 03, 2008

Rauha maassa


Talossa on rauha maassa, ennen kello ysiä neiti simahti sänkyynsä. Päiväunia ei taas keritty nukkua, muuten ois muskari menny ohitte. Jääkaapin oven lapussa on nyt 4 tarraa ansaittuna hyvin menneistä iltahommista ja sängyssä pysymisestä, joten voi olla, että huomenna on pakko mennä sinne Helou Kitty-kauppaan.

Kävin perjantaina "tottisreeneissä". Siinä ennen reenien alkua juteltiin agilityhommista ja päivittelivät, että varmaan esim. hypyt on helppo tehä itekki. Sanoin, että oottakaapa vähäsen, näytän mitä mulla on autossa. Otin ne alkeelliset hyppykepit ja iskin maahan. Tietenki mukana oli myös nauloja ja vasara ja tuunattiin mm. yorkille sopivan korkuset rimat. Sitten siinä tunnin verran pompittiin ja tehtiin keppejä. Porukat totes hikisenä, että oikeestaan se tottis on ihan tylsää, tää on paljon kivempaa. Sovittiin kyllä, että ens kerralla tehään eka tottista ja sitten vasta agia. Yks aiko rakennuttaa jonkun mini-A:n ens kerraksi ja käyä vaikka Ikeassa hakemassa putken. Katotaan nyt. Ite kävin yks päivä toisissa omatoimisissa reeneissä ja täytyy todeta, että samassa pisteessä ollaan ku viime vuonna Suomeen tullessa. Rimat tippuu. Jos nyt ei ihan joka toinen ni joka kolmas ainaski. Onhan tässä nyt yli 3 kk aikaa saaha ne pysymään. Löysin Ruottin kisakalenterista houkuttelevat kisat ja Milla pyysi Viroon. Joko tänä vuonna pääsis tälläkin koiralla ulkomaille asti kisaamaan?

Ja nyt seuraa superpaljastus kauniista ja rohkeista. Rupeaa kai mielikuvituksen laukka olemaan aika taivaallista, mutta uskokaa tai älkää seuraava. Taylor on hedelmöitetty Nickin siittiöillä. Tai niin se ainaki luulee. Mutta, mutta. Brooke kävi kans luovuttamassa munasoluja tutkimustarkoituksissa, mutta käviki niin, että Brooken munasolut on Nickillä hedelmöitettynä nyt siirretty Taylorille! Ja Bridgethän on siellä töissä ja se on tietty itsarin partaalla kun ei ole asiasta varma.

Joo eipä tänne muuta. Huomenna olis tarkoitus mennä kattomaan Jarkko Niemisen peliä livenä ja keskiviikkona vielä jonkun tykimmän peliä.
Kuinka iloiseksi tulikin mieli kun Suomi-koulusta kotiin tullessa autoradio soitti Rasmusta!