maanantaina, maaliskuuta 03, 2008

Rauha maassa


Talossa on rauha maassa, ennen kello ysiä neiti simahti sänkyynsä. Päiväunia ei taas keritty nukkua, muuten ois muskari menny ohitte. Jääkaapin oven lapussa on nyt 4 tarraa ansaittuna hyvin menneistä iltahommista ja sängyssä pysymisestä, joten voi olla, että huomenna on pakko mennä sinne Helou Kitty-kauppaan.

Kävin perjantaina "tottisreeneissä". Siinä ennen reenien alkua juteltiin agilityhommista ja päivittelivät, että varmaan esim. hypyt on helppo tehä itekki. Sanoin, että oottakaapa vähäsen, näytän mitä mulla on autossa. Otin ne alkeelliset hyppykepit ja iskin maahan. Tietenki mukana oli myös nauloja ja vasara ja tuunattiin mm. yorkille sopivan korkuset rimat. Sitten siinä tunnin verran pompittiin ja tehtiin keppejä. Porukat totes hikisenä, että oikeestaan se tottis on ihan tylsää, tää on paljon kivempaa. Sovittiin kyllä, että ens kerralla tehään eka tottista ja sitten vasta agia. Yks aiko rakennuttaa jonkun mini-A:n ens kerraksi ja käyä vaikka Ikeassa hakemassa putken. Katotaan nyt. Ite kävin yks päivä toisissa omatoimisissa reeneissä ja täytyy todeta, että samassa pisteessä ollaan ku viime vuonna Suomeen tullessa. Rimat tippuu. Jos nyt ei ihan joka toinen ni joka kolmas ainaski. Onhan tässä nyt yli 3 kk aikaa saaha ne pysymään. Löysin Ruottin kisakalenterista houkuttelevat kisat ja Milla pyysi Viroon. Joko tänä vuonna pääsis tälläkin koiralla ulkomaille asti kisaamaan?

Ja nyt seuraa superpaljastus kauniista ja rohkeista. Rupeaa kai mielikuvituksen laukka olemaan aika taivaallista, mutta uskokaa tai älkää seuraava. Taylor on hedelmöitetty Nickin siittiöillä. Tai niin se ainaki luulee. Mutta, mutta. Brooke kävi kans luovuttamassa munasoluja tutkimustarkoituksissa, mutta käviki niin, että Brooken munasolut on Nickillä hedelmöitettynä nyt siirretty Taylorille! Ja Bridgethän on siellä töissä ja se on tietty itsarin partaalla kun ei ole asiasta varma.

Joo eipä tänne muuta. Huomenna olis tarkoitus mennä kattomaan Jarkko Niemisen peliä livenä ja keskiviikkona vielä jonkun tykimmän peliä.
Kuinka iloiseksi tulikin mieli kun Suomi-koulusta kotiin tullessa autoradio soitti Rasmusta!

Ei kommentteja: