Akkojen kesken

Mies lähti Suomeen työreissulle. Toki siihen mahtuu myös Rukan reissu, joten ei pelkkää työtä. Tänään soitin ja oli jo kebabbia suuhun tunkemassa. Itellä on aina kova hinku kotimaahan ja sihaks pistää miehen viimekertaisetkin kommentit reissustaan. Sanoi olleen täysin turha reissu. Minä voisin kyllä mennä sen puolesta... Josta puheenollen olen jo alkanu selvittää kesän lentoja. Aloitin valitsemalla lähtöpäivän, joka on 12.6 ja varmaan Itävallan kautta. Ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA enää Moskovaan. Hipon lentoja myös kyselin, mutta kuten viime syksynä kuulin, homma on menny entistäki monimutkaisemmaksi. Ei enää käsimatkatavaroissa eikä ees ruumassa vaan cargona, mitä se sitten tarkoittaakaan, muuta kuin rutkasti lisää euroja peliin. Tässä tapauksessa ei vaan auta marista, pakko maksaa.

Että siis suoraan taas sm-kisoihin, ei toki kisaamaan vaan kannustamaan muita. Ei riitä tulokset muuta ku perjantain tavalliseen kisaan. Huoliskohan joku meät joukkueeseen? Reenattu on, joo. Eilen oikeasti kävin reenaamassa. Kaks vuotta oon mielessäni kehitelly hyppyesteitä ja eilen otin vasaran ja naulat käteen. Hakkasin pujottelukeppeinä käyttämiini tikkuihin puoleen väliin naulat, joista tuli rimanpidikkeitä. Tosi kätevää. Rimat tippu tosi herkästi, joten aika takkusta oli. Mutta Hippo meni ja lujaa ja tykkäs tietenki. Jotenki pitäs niitä kontakteja vaan saaha kans tehtyä. Juoksuki on jo ohi. Järkevintä olis tehä sterilointileikkaus ens syksynä.

Miitulaisen blogissa käy kova kuhina sananvapaudesta. En voi siihen kommentoida, koska en oo ihan kärryillä. En siis siellä päinkään. Lehteä tulee luettua aika harvakseltaan, mutta radiota kuuntelen kyllä sujuvasti. Taas näitä arabi/muslimimaan kummallisuuksia. Riemuitsen päätöksestä, joka antaa youtuben näkyvyyden jatkua tässä maassa. Ostareissa näkyvyyttä on sen sijaan rajattu. Moenkin ovissa on isot tarrat uusista ohjeista. Ei rullalautoja, ei lemmikkejä, ei tupakointia, ei pussaamista... siis mitä? Ihan oikein: no kissing! Naurettiin tuossa yhessä porukassa, ettei voida enää sitten miestemme kanssa lähtä shoppailemaan, kun niille tuo vikasääntö on niin mahotonta toteuttaa. Lisäksi siellä lukee ohjeita soveliaaseen pukeutumiseen ja lupaavat puuttua jos on aihetta. Muutaman kerran ostareilla kyllä näkee ihan Suomenkin kauppoihin epäsoveliasta vaatetusta. Jos harsokankaan alta pilkistää bikinit...

Käytiin viime vieraitten kanssa moskeijassa tutustumassa. Yks ruksi lisää "tehty-listaan". Meinattiin myöhästyä, mutta onneksi se turistikierros alkoikin vasta varttia yli. Ohjeissa kiellettiin alle 5-vuotiaitten osallistuminen, mutta kaikki pääsi mukaan. Ite oltiin laitettu ennakko-ohjeiden mukaan pitkät housut ja pitkähihaiset päälle, muilla oli lähinnä caprihousuja ja hihattomia... Porukkaa oli paljon ja moskeijan toiminnasta sai hyvin tietoa. Meni aika paljon asiaa ohi, koska yks kappale 2-vuotiasta kaipas viihyttämistä. Käymisen arvoinen silti. On se moskeija kyllä ulkoapäin kauniimmannäkönen kuin sisältä.

Samalla reissulla käytiin heritage/diving-villagessa. Oltiin siellä keskellä päivää ja sanoisinko, että kuiva paikka, tuskin enää mennään. Osa oli keskeneräistä ja kuumaki oli ;( Löyettiin vielä fish, meat ja fruit&vegetable market. Lihapuoli haisi kamalalle, kalapuoli ei niin kamalalle, hedelmä- ja vihannespuoli oli ihana yllätys. Mahtavia tuoreita hedelmiä kasapäin ja halvalla. Sinne täytyis mennä uusiksi, huonona puolena vaan ihan liian pitkä matka ja ainaiset ruuhkat.

Ennenkuin mies lähti Suomeen, kävin keräämässä sille muutamista paikoista lisää tavaraa matkalaukkuun. Vierailla jäi saamatta tilaamansa silmälasit sekä teettämänsä sormus. Rillien linssit tuli yli 200 euroa Suomen hinnastoa halvemmaksi (2-teholinssit ja jotain kovitepintaa tms.). Sormus oli täyskopio kalevalasormuksesta, joka Suomessa maksaa 2900euroa, täällä sen teosta maksettiin 900euroa. Kummassakin tilauksessa ainoa miinus oli yli venähtäneet toimitusajat. No, laatua jaksaa oottaa ja kerkesiväthän ne lopulta kuljetukseen. Räikköslippiksiä olis pitäny löytää vielä 6 lisää, mutta yhtään ei battutasta/moesta löytyny. Feikkilaukkuja ei tarttenu lähteä kaukaa hakemaan vaan battutassahan niitäki myyään. Myyjän kanssa sovittiin tasaraha ja ilman kuittia veska lähti mukaan, ei mitään kassakoneeseen lyöntejä. Reilua peliä...

Kertun kanssa sujuu ok:sti. Nyt on viikon ajan joka päivä nukuttu kiltisti päikyt ja kaks tarraa on jo jääkaapin oveen tienattu hyvin sujuneista iltatoimista. Viiestä tarrasta mennään Helou Kitty-kauppaan. En tiiä, mistä se sen koko HK-homman keksi, mutta mulle sopii.

Huomenna olis karkkipäivälenkki aamulla. En oo koskaan sellasta tehny, mutta nyt isin korvikkeena sen teen. Ihan siis vaan kärrylenkki aamulla ja kaupan kautta kotiin, kait. Sitten aattelin mennä rannalle ja iltapäivällä tottisreeneihin. Kävin siellä ekaa kertaa pari viikkoa sitten. Ihan tulee KSPK:n rinkireenit mieleen. Parempi silti, että ees jotain. Kierretään myötäpäivään ja sanotaan koiralle seuraa. Pietetään makupalaa sen nenän eessä ja hoetaan "seuraa".. Hipolle silti tosi hyvää reeniä, koska ei olla koskaan tehty muitten ku työmiesten seurassa ;) Väsyy aika paljon. Toivottavasti päästäis jo joku kerta paikallaolon reeniin, sitä varten sinne menen.

Suunnittelin melkein tosissani Dania cuppiin Tanskaan menemistä, mutta ehei, eihän sinne kuulemma niin vaan mennäkään. Mistä senkin olis voinu tietää. Onneks Tallinaan kai pääsee kaikki?

Katoin pari jaksoa kauniita ja rohkeita ja nyt paljastus: Taylor oottaa Nickin lasta. Sen lisäks oon kattellu American idolseja ja voin paljastaa, että se 17-vuotias David A. voittaa koko kisan. Tällä hetkellähän niitä on kyllä vielä 20 kisaajaa jälellä, mutta varmaa tietoa silti ;)

Mulla puhelin järkytty niin pahasti siitä noin viien asteen pakkasesta, joka ski dubaissa viikko sitten oli, ettei ole toipunu vieläkään. Akku loppuu kokoajan ja kamera on mustana. Nämä kuvat on siis otettu ennen sitä jäätymistä. Ylin kuva on tulevan arkkitehti/valokuvaaja-Kertun ottama taideteos jossain kaupassa. Arkkitehtuuri kiinnostaa kovasti ja jokainen painoismallitalo täytyy käydä tarkastamassa ja niitähän täällä on ostareitten käytävät pullollaan.

Normaalirytmissä taas

Kello soi kaheksalta aamulla, eikös se ole normaaliaika heräillä? Aamupalaa ja Hipon kanssa ulos, neiti pyörällä. Sitten leikkimään jonnekki, kaupan kautta kotiin ja ruokaa. Sitten sänkyyn yhen jälkeen. Kepa herää kolmelta ja illalla kasilta aloitetaan iltahommat. Nehän venyy, mutta kello kymmenen talossa hiljaista. Nam. Tähän voi tottua. No ei ihan nuin menny. Äsken neiti kyllä meni omaan sänkyyn ihan kiltisti, mutta kun siellä ei pysytä. Kaks kertaa äitin piti lähtä koko huoneesta pois ja isin vielä sammuttaa valot, kunnes tie sänkyyn oli taas löytyny. Kyllä tämä tästä vähitellen..

Unohin aiemmin mainita tosi tärkeän tapahtuman. Käytiin ihan kaksisteen isi ja äiti ilman lasta ulkona syömässä viime viikolla! Se oliki ihan eka kerta neitin syntymän jälkeen. Eihän siihen menny ku se 2v 5kk. Ollaan toki erikseen käyty ulkona, mutta että ihan yhessä. Eka 1,5 tuntia ootettiin pöytää. Syotiin kyllä ihan rauhassa eikä ajettu ylinopeutta kotiin. Vieraat oli leikittäny, syöttäny ja hoitanu iltahommat loppuun asti. Kunnes... ei ollu löytyny koirakirjaa luettavaksi! Siitä se sota oli syttyny! Kirjat oli mun yöpöydällä, mutta ei niitä sieltä oltu osattu ettiä. Neiti oli alkanu huutaa eikä päästäny kumpaakaan varaäitiä koko makuuhuoneeseen. Me kun tultiin, oli tilanne ollu päällä jonku vartin. Että on sillä sittenkin temperamenttia.

Temperamentin lisäksi neitille kuuluu ihan hyvää. Iso mustelma poskessa ja takapuolessaki naarmu. Naaman mustelma tuli eilen kun tietenkin ajettiin pyörällä sisällä, mutta kukka tuli vastaan eikä osattu kääntyä ajoissa. Sinne suin päin pöpelikköön ja jokuhan se aina osuu ekana maahan. Pari kuukautta jatkunu änkytys muuttaa muotoaan ja vaihtelee asteittain. Tänään änkytys on ollu erityisen pahaa. Ei milllään tule sanat suusta, ei edes se lauseen eka. Ekaa kertaa näytää neitillä menevän ittellään hermot siihen. Välillä änkytyksestä ei oo tietoakaan.

Nukahin tässä välissä istualteen koneen ääreen. Oliskohan aika mennä petiin?

Loman huipennus

Käytiin eilen Ski Dubaissa laskettelemassa koko porukan kanssa. Yläkuva on kylläki Kemin lumilinnasta. Isi ja Kepa ja 82v "varaisomumi" menivät pulkkamäkeen ja minä toisen vieraan kanssa isoon rinteeseen. Tuli oikeesti heti kylmä kun sinne rinteen puolelle astui. Omat talvikampeet oli toki mulla päällä kun ne kerran Suomesta raahasin. Kysyin siellä etukäteen, että jos ottaa lumilaudan, eikä sitten oikein osaakaan, ni saako tulla vaihtaan. Neiti kysyi, että osaatko sitten laskea laudalla? No joo, en oikeestaan, joskus kokeillu.. Joo ei saa vaihtaa ota sukset, täti vastas. Kerroin ottavani sukset ja kaduin heti, korjasin, että otan kuitenki laudan. Koko kaks viikkoa, mitä Suomessa oltiin vasta lomalla, haaveilin meneväni Kallille kokeilemaan laudalla, mutten menny. Nyt menin. Tokalla tiskillä antoivat luvan tulla vaihtamaan, jos ei onnistu.

Ensinnäkään meni turkasen paljon aikaa siihen hemmetin laudan kiinnitykseen kenkiin. Eikö sitä vois tehä jotenki helpommaksi? Kysyin luvan mennä sellaseen harjoittelurinteeseen, joka oli ehkä 20 metriä pitkä hiihtokoulurinne. Sain luvan 2-3 laskuun ja sitte olis mentävä tuolihissillä ylös oikeeseen rinteeseen. Aika hikistä hommaa se laudan kantaminen oliki ehkä kolmen laskun jälkeen ja ei ku isoon mäkeen. Se kaks tuntinen meni yllättävän hyvin. Ei pahoja kaatumisia, ei siis mustelmia, vain yhen kerran yhen pikkupojan sauvat osu takapuoleen ja yhen kerran meni toinen aloitteleva tooosi läheltä. Sain käännyttyä kumpaankin suuntaan ja vähän jopa kurvailin malliksi. Että ei ihan pro, mutta sinnepäin. Hah, ei kyllä. Mutta tästähän vois kyllä kehitellä uuen harrastuksen.

Nelipaikkaisessa tuolihississä sattu tietty heti muita suomalaisia samaan kyytiin. Muuten ei hissillä ajaminen mennykkään ihan rattoisasti. Yhen kerran yksin mennessäni puolimatkassa ylös setä huutaa sieltä alhaalta kovaan ääneen, että miss, miss! Mulla ei ollu sitä turvajuttua ollenkaan siinä eessä ja tietenki olin ollu koko matkan vielä kääntyneenä sinne taaksepäin juttelemaan.. Toisen kerran hissipojat joutu aika selkokielisesti kertomaan, mihin sitä hissiä mennään oottamaan. Kolmannen kerran piti vielä kertoa, että kun yksin mennään tuoliin istumaan, ni mennään sinne keskelle. Minä vaan että joo, enkä tehny elettäkään. Setä huutaa suunnilleen perään, että move your ass! Ei ihan nuilla sanoilla, mutta minä vastasin takasin, että ou you mean today, not tomorrow? Mutta siis tosi kivaa ja uusiksihan se pitää ottaa.

Suoraan laskettelusta siirryttiin pika pikaa laittomasti isin vuokra-autolla toiseen ostariin kynsihoitoon. Ja taas samat jupinat: miksi puret kynsinauhoja, lopeta se ja ala käyttään kynsinauhaöljyjä. Laitanhan mää sitä aina liikennevaloissa, sen jälkeen kun nypin kulmakarvat eka ja ehkä lakkaan kynnet. Kotiäitin luksusaikaa!

Illalla käytiin vielä syömässä ja alettiin valmistautumaan vieraitten koneen lähtöön. Katottiin netistä, että ohhoh, kone on aika myöhässä. Sen piti lähteä yöllä viien aikaan, mutta lähteeki vasta päivällä kaheltatoista. Nukkumaan vaan. Kerrtu järjestikin sitten taas ohjelmaa yöllä, huusi ja reuhtoi: "isi, kaakaota!!!!!!!!!!!" Siitä se sitten taas lähti. Yli tunnin mesuaminen ja koko porukka ihan sekasi. Nythän se tuolla tietenki taas nukkuu ku enkeli, isin vieressä. On vaan ihan tiedottomana siitä, että ens viikolla alkaa ipanan unikoulu! Vielä kun päättäis, miten sen tekis.

Ja by the way, lento on taas 2 tuntia siirtyny.

Viikon kokoelmaa

Elossa ollaan joo. Kirjottamaan ei vaan jaksa/ehi. Ehtis kyllä, mutta ehkä tuo eka vaihtoehto olis oikea. Ollaan juostu kauppoja kauppojen perään. Siis sama meno jatkuu. Välillä ollaan leikkipuistoissa ja aamukahveilla vieraitten kanssa, välillä metästetään kaikkea tarpeellista. Vierailla on jo moneen kertaan pakattu tavarat ja punnittu, paljonko vielä mahtuu. Yks sormus lisää, korvakorut ja 2 kelloa on vielä tarttunu mukaan. Yks sormus on käyty tilaamassa, mutta se ei huomenna lähtevään koneeseen kerkiä. Menee sitten ens viikolla miehen mukana. Crocs-kenkiä on kai parit ostettu, Dubai t-paitaa ja kynää on kassit pullollaan. On tytölle ja pojalle paitaa, sukulaisille golfvaatetta ja niitä laukkuja... en ees uskalla arvailla, paljonko niitä on. Eilen oltiin global villagessa ja tänään on käyty moskeijassa, heritage villagessa ja fish marketissa. On siis nähty muka jotain paikallistakin, ei aina vaan kauppoja.

Välillä oltiin pari päivää hedelmä/mehu/pirtelöpaastolla. Pirtelöitä on ostettu varmaan parikymmentä ja vertailtu, mikä on hyvää. Vieraitten alkuloman aikainen syöminen on siis kuopattu ja kevyt olo jyllää! Tänään mentiin ihan paikalliseen pystybaariin ja otettiin useampaa eksoottisennäköistä vehjettä, jotka kaikki oli kyllä ihan syötäviä. Ai nii, maistoihan toinen vieraastamme eilen jopa parfyymiä nälässään, ennenkuin myyjä kerkesi sanomaan, mitä se oli. Toinen vieraista, 82-vuotias, keksii kaikkensa, että pääsisi kosketuksiin tummien miesten kanssa. Jopa Moessa veti mahalleen parkkihallissa ja heti oli tummaa nappisilmää nostamassa pystyyn. Ai ni, onhan sitä rannallakin käyty.

Abu Dhabi jää tälläkin kertaa käymättä. Huominen suunnitelma vieraitten loman vikaksi päiväksi olis aika tiukka. Aamulla laskettelemaan Ski Dubaihin, päälle vimeiset shoppailut, iltapäivällä mani/pedikyyrihommat ja illalla syömään ulos ja kunnolla. Tässäpä kokoelamaa elämästämme viikon varrelta.

Mukaan mahtuu toki myös kinastelua arvon neiti Väyrysen kanssa. Itellä meni viimeistään viime yönä hermot, kun Kerttu alkoi vaatimaan aamulla (meillä yöllä) joskus kuuen aikaan ruokaa. Isi antoi tietenkin edellisenä yönä neitille kaakaota aamuyöstä ja sama meno siis jatkui. Ensiksiki nukkumaanmeno oli aivan yhtä tappelua. Että pysytäänkö siellä sängyssä vaiko ei ja mihin äiti menee. Lopuksi äiti otti Hipsun ja avaimet ja lähti ulos. Vielä kotiintullessa huuto kuului käytävään. Sanotaanko, että hyvä ettei tullu avioeroa.

Kerttu on muuten saanut ekan polkupyöränsä. Sattumoisin yhellä ostarilla tuli fillarikauppa vastaan ja siellä oli ihan sopivan kokoinen pikkupyörä apurattailla ja jalkajarruilla. Mukaanhan se piti ottaa. Ekan kymppiminsan jälkeen ajaminen sujui tosi hyvin. Pari tuntia sillä siellä ostarin sisällä kerettiinkin kurvailla, ennenkuin autoon lähettiin. Että arabimeininkiä alkaa jo olemaan. Ilman turvaistuintakin ollaan muutama päivä ajeltu ja jo kaupan sisällä avattu ostettavat eväät..

On tässä keritty Lähi-Idän ainoaan koiranäyttelyynkin jo osallistua. Tänä vuonna en osallistunu oikeeseen kehään ollenkaan, viime vuojesta viisastuneena. Ilmnoittauduin sitten heiluvin häntä-kisaan, jonne en tietenkään kerinny. Tapahtumakehän aikataulut veti ihan omaa kelloaan eikä kuulutuksista oikein ollut apua. Agilityesteet ei ollu viime vuotiseen malliin oikeat Pedigreen esteet vaan Abu Dhabin poliisien hökötykset. Hypyt oli ihan ok, samoin A-este, pujottelu aika erikoinen, mutta mentävä 4-kepin pätkä, putki... noh... pöytiä oli 3 ja sitten sellainen ihmeellinen porrasjuttu. Esteitähän sai taas kävästä kokeileen ennen ajanottoa. Kaikkille oli samankorkuiset hypyt, esim. bichonit koitti hyppiä jotain 70 senttiä ja se porrashökötys oli aivan liian iso useille. Eka tunti ennen kisaa ooteltiin paperia ja kynää. Lopulta päästiin aloittamaan ja mukana oli jopa ihan osaavia koiria. Tai no, ainakin ne oli menneet ennen. Yks poliisisetä meni huskyllaan, yks poliisisetä sakemannillaan ja joku muukin taisi olla ennenkin esteet nähny.

Säännöt oli aika väljät, pöydille olis pitäny istua sekunniksi, en ees pysäyttäny siihen, koska muutkaan ei niin tehny. Huskymies veti yhen radan meän kanssa samaan aikaan, mutta ei menny yhtään pöytää eikä pujottelua, joita oli kaks neljänkepin pätkää erikseen. Se oli varmaan joku paikallinen koiraporukan vanha harrastajajäärä, joka ei tajua mitään. Sen kaverin piti selvittää sille, miksi se sai virhesekuntteja. Mentiin sitten uusintaankin finaalissa. Ratahan oli siis ihan U-n mallinen lyhyt pätkä vaan. Hipsu tietty meni täysiä, mutta huskymiehen koira meni ekan ja vikan hypyn. Että silleen.

Olipa joukossa yksi arabikoirakin, kokkeri, jota vei 2 kaapupoikaa. Näkemisen arvoista siis. Lopuksi jaettiin palkinnot ja kaikki oli tyytyväisiä. Jopa huskymies, koska sai kakkospalkinnon lisäksi jättiruusukkeen, koska oli osallistunut muutenkin tapahtuman järkkäämiseen. Muuten nämä poliisimiehet olis kyllä pitäny laittaa ajoissa aisoihin. Se niitten näytös kesti ehkä 3 tuntia. Ekaks oli Dubain kytät, jotka esitti perinteisiä räjähde-, huume- ja suojelukoiria, sitten tuli Abu Dhabin kytät, jotka esitti kaiken saman. Siihen vielä lisäksi tuli Fujeirahin samat hommat. Poliisikoirat oli suurimmaksi osaksi sakemanneja, mutta oli myös useita labbiksia, yks mali ja muutama sekarotuinen. Ei ollu yks eikä kaks vaan useampi poliisikoira, joka kuseksi pitkin kenttää kesken jonkun suuren ja ihmeellisen homman. Ehkä Hipon juoksukin saattoi vaikuttaa asiaan, mutta eihän sen pitäisi. Kukaan muu koirista ei ollu aiemmin hokannu hyviä hajuja. Oli muuten sairaan hienot autot koirapoliiseilla!

Parin viikon aikana ei ole kerinny miettimään kesää yhtään (sehän on jo lähellä?) eikä autoasiaa. Siis että ostetaanko us vai vanha vai ostetaanko ollenkaan. Ja että meniskö itte kesätöihin Suomessa, laittaisko Kertun kesällä Suomessa hoitoon, onnistuisko sellanen ees, kauanko ollaan koko maassa kesällä. Suomeen ei ainakaan päästä ennen kesäkuun jotain kymmenentä päivää. Vähän ne Tanskan kisatkin kiinnostais. No, ens viikolla palataan karuun arkeen, vieraat lähtee, mies lähtee, no se onneks palaa. Toivottavasti. Sillon kerkiää pähkäileen. Ja ottaa pienet unikoulut ja matsit tuon kakaran kanssa.

Bling, bling!

Nyt ollaan niin bling, bling! No en sentään ite ole vielä mitään ostanut ja se sormus, millä mies kuittaa kaikki tähän asti unohetut muistamisen arvoiset päivät, on vielä kaupassa oottamassa. Vieraitten kanssa ollaan kierretty joka päivä kauppoja ja taas lisää kauppoja. Vieraat ostaa kasoittain kasseja ja koruja ja minä kiellän, minkä kerkiän. Yritän pitää porukkaa aisoissa ja puhua järkeä, mutta vaikeaa se on. Ehkä 80-ja 50-vuotias jo osaa pitää rahoistaan huolta. Hyvinkäällä kun ei kuulemma ole ees kauppoja, mihin tuhlata. Eka viikko ei oo vielä lopussa ja huomenna pitää kuulemma kokeilla, mahtuuko ees tähän mennessä hankitut kamat laukkuihin.

On käyty jalkahoidossa, rannalla, kultasoukissa, marinassa, ostareista on kierretty outlet, battuta, moe ja mercato ja eilen illalla käytiin gold & diamond parkissa. Eilen aukes kultasuoni ja vuorokauden sisään on hankittu 3 sormusta ja kaulakoru. Vielä pitäs löytää ainaki korvakorut ja yks sormus sekä mahollisesti myös muille sukulaisille killuttimia. Minä tinkaan ja vieraat häpeää. En varmaan silti osaa ihan täydellisesti tingata, mutta taito kyllä kohenee. Eilen myyjä ilmoitti toiveen, etten enää menis kyseiseen kauppaan.

Isi tekee pitkää päivää, mutta eilen ja tänään tuli jopa inhimilliseen aikaan, ennen kuutta. Onneks Thaimaanlomansa lähenee ja sitä ennen se lennähtää myös Suomeen viikoksi.

Oma laihutuskuuri etenee hyvin ja paino on noussut vasta reilut 2 kiloa!

Kasseja kaupan!

Ei taida nuo sähköpostit kuvineen mennä perille, joten pitää käyttää tätä blogia kuvien välittämiseen. Tehään siis nykymuodin mukainen muotipostaus, ekaa kertaa ja luultavasti vikaa kertaa tässä blogissa. Siis Merja ole hyvä ja valitte! Voit laittaa vaikka kommenteja tekstarilla tulemaan ni katotaan. Hintoja en laita näkyviin ;)

Ekana näyttäis olevan Guessin laukku, joka oli sisältä aika hienon näkönen myös, sellanen "satiinisisusta" ja muistaakseni lokeroitaki löytyi.

Toisena Benettonin kassi, joka on ihanan pehmeää nahkaa. Näitä oli vain tämä yks ainut kipale, joten tän kassin kans olis kiire!

Sitten olis Mangon kassi, jossa hintakin näkyy... Halvin tietty näistä kaikista, reilusti halvin.

Sitten vielä toinen Guessin kassi.

Tää on taas niin tätä

Yks marketeista on alkanu velottamaan muovipusseista ja kaks isoa markettia seuraa perässä ens viikolla. Hyvä niin. Joka kaupassahan on erikseen pakkaajat, jotka pakkaa 5 eri tuotetta viiteen eri pussiin ja sitten ne kaikki yhteen isoon pussiin. Siltä se ainaki tuntuu. Roskiskaapista saa tasaisin väliajoin heittää roskapusseja roskiin.

Kerttu on kuumeessa. Heilu eilen suomikoulun lopuksi ulkona ilman sukkia ja kenkiä. Tänään se oli puoliunessa puistossa mukana aamulla ja ilta kulutettiin Battutassa ja autossa. Autossa meni kyllä enempi aikaa ku kaupassa. Ruuhkat oli valtavimmat ikinä, mitä oon täällä nähny. Kymmennen kilsan kotimatka kesti tunti ja 15 minsaa. Siitä se tunti kulu 300 metrin matkalla. Onneks tajusin tulla jumeirah islandin kautta ja taas valehella meneväni sinne kylään. Muuten olisin vieläki tien päällä.

Kylmä ilma jatkuu. Iltaisin kuuen jälkeen lämpötila laskee alle 20 ja ysin aikaan illalla on jo jossain 12-13 paikkeilla. Puistoon saa mennä takki päällä, jos muistaa ottaa mukaan... Mies tekee pitkää päivää. Yks yö tuli puoli viieltä kotiin. Tuliaissuklaat on syöty. Seuraavaks lähtee salmiakit. Hipolla on hirvee turkki, pitäs nyppiä se sinne puolen toista viikon päästä olevaan näyttelyyn. Tänään siltä lähti anturasta palanen pois leikkiessä. Onneks american idolsin uus kausi on alkanu ja kaupoissa alennusmyynnit menossa! Siinäpä elämä lyhykäisyyessä.

Kotona jälleen

Torstaina noustiin taas ilmaan myöhään illalla ja yö vietettiin Vantaalla Kertun serkkujen luona. Perjantai oli tarkoitus viettää Helsingin hajuja haistellen, mutta nenäreiät täynnä räntää on paha mitään haistella. Päivä on täydellinen muisto siinä kohtaa kun tulee ajankohtaiseksi miettiä, muutetaanko takaisin Suomeen vaiko muualle maailmaan. Tuuli pirusti ja räntää ja lunta tuli vaakatasossa. Helsingissä ei tippaakaan lunta, eikä muutakaan mielenkiintoista. Sokoksella, stokkalla ja forumissa piti kummiskin kävästä. Ninaa ja pikkuista Aceakin nähtiin. Harvinaisen kiva pikkuotus se Ace-bc. Ei lainkaan ärsyttävä, kuten jotkut osaavat olla, päinvastoin.

Perjantai-iltana taas pakattiin tavarat ja saatiin ne joten kuten mahtumaankin kasseihin. Olin miettiny etukäteen, että mitä oikein haluan tuua tuliaiksi. Jonkinmoisen pohjan varmaan veän sillä, mitä repussa oli. Toin 4 kiloa pottuja! Ihan totta. Dubai potut on keitettynä sellasia liruja, että joskus tulee hinku saaha kunnon pottuja. Nyt niitä riittää, vaikkakin niitä käytetään tarkalleen ja valikoidusti. Tottakai toin myös ruisleipää, HK:n sinistä, Turun sinappia, Fazerin suklaata, vanhoja autoja, hapankorppuja, salmiakkia ja Kertulle muumilakua. Muutamat jutut olis pitäny ostaa jo ennen kentälle menoa, koska niitä ei ollut tarjolla, nimittäin siideriä ja Muumi-purkkaa. Omituista, että kentältä löytää kaikkea muuta juotavaa, muttei sidukkaa. Taas meitä lähes-absolutisteja syrjitään.

Koneen lähtö siirtyi jossain vaiheessa ja lopulta kone lähti lähes 2 tuntia myöhässä. Oulusta tulevaa konetta piti oottaa, koska siellä oli Dubain koneeseen tulevia. Lopulta sieltä tuli muut paitsi yksi, joka oli saanu kesken lennon sairaskohtauksen. Joku vanhempi mies oli menny kesken kaiken ihan harmaaksi. Hänen onnekseen koneessa sattu lähes kauniit ja rohkeat-sarjan mukaisesti olemaan 2 lääkäriä. Mies oli saatu kentältä elossa lähtemään ambulanssilla sairaalaa kohti. Kepa nukahti heti nousukiidossa ja nukku ekat 4 tuntia. Loput 2 tuntia se kitisi unen ja hereilläolon rajamailla.

Ei viitti valittaa tuosta kahen tunnin oottelusta kun luin tänään, että Oulusta Thaimaahan lähteny kone ootti 36 tuntia kentällä. Etukäteen naureskeltiin kun veikkailtiin, kuinka kauan setä ja vaimonsa joutuu siellä kärvistelemään. Arvelen, että eivät olleet enää naureskelleet lopussa.

Naurua ei enää myöskään riittäny kun kuulin Dubain nettihommasta. Jossain välimerellä on menny joku piuha poikki ja sen korjaaminen saattaa kestää parikin viikkoa. Joten internet on rikki, sisäpiirin vitsi... Välillä tämä kuulemma toimii, kuten nyt.