Valvomisia

Taas eilen piti valvoa yhteen asti yöllä. Paska homma tämä kahen tunnin aikaero Suomeen. BB oli pakko kattoa, koska sinne tuli vanha asukas takasin. Onneks oli se, jota myös ite äänestin. Nyt siellä on neljä jäljellä ja kaks oikeesti vaan voittajaehokasta. Olli ei pysty voittaan kun on ei-alkuperäinen asukas ja Kale tuli takaisin, joten niistä ei mun uskoakseni ole voittajaksi. Annettakoon voitto siis vaikka, en tiiä kummalle. No onneks tää kestää enää 5 päivää, vaikka kolme asukasta luulee, että ohjelma loppuu vasta sunnuntaina. Aattelin, että nukun nyt Kertun päikkäreitten aikana. Just joo.

Meillä satoi eilenkin vettä! Kävin Hipon kanssa keskellä päivää ulkona kun Mikko teki kotona töitä ja Kerttu nukkui. Ei ollu ristinsielua missään. No se ei kyllä ole yllättävää, kun ei aurinkoisellakaan säällä ketään ole missään. Oli aivan Suomi-olo kun oli kosteeta ja synkkää. Mahtavaa!

Juicekin sitten otti ja kuoli. Luin lehestä, ettei ollu käyny dialyysihoidoissa viiteen viikkoon. No sen olisin itekki voinu tietää, että jos et niin pitkään aikaan käy hoidoissa, niin kuolema korjaa. Kaikki myrkyt, joista terveillä ihmisillä munuaiset huolehtii sekä ylimääräiset nesteet, jotka valuu vessanpönttöön, kertyy elimistöön. Ei tervettä hommaa.

Mietin yks päivä, en tiiä miksi, että mitkä töissä tapahtuneet jutut/potilaat on jääny parhaiten mieleen. Ekana on se harjoitteluaikana OYSsin leikkurissa ikkunan takaa nähty käsi-irti-tapaus. Kyylättiin kaverin kanssa käytävästä saleissa tapahtuvia leikkauksia. Katottiin, että hei, tuolla potilaalla on käsi ihan tynkänä kyynärpään kohilta. Sitten hokattiin, että se puuttuva käsi oli toisella pöydällä. Toinen oli kumma kyllä sellanen mikroskooppileikkaus. Tai siis sellanen, jossa mies oli iskenyt vasaralla jotain ja vasarasta oli lähteny palanen ja lentäny käteen ja uponnu sinne. Sitä sitten etittiin mikroskoopin ja röntgenin alla. Kolmas oli kamalan ihana. Yks sälli ampui itteensä reiteen. En muista, millä aseella, mutta koko reisi oli poissa. Siis jalka ihan paikallaan, mutta reisi puuttu. Reikää sitten putsattiin ja paikattiin keittisräteillä monta kertaa. Onhan sitä paljon muitakin, mutta nää nyt päällimmäisenä. Eri juttu sitten on tutut potilaat. Siihen ei kyllä totu koskaan. Taitaa olla joku hinku töihin kai, ku tällasia miettii.

Asiasta sadanteen, lopetin taas vissiin kolmannen kerran elämässä kolajuomien juonnin joskus monta kuukautta sitten. Äsken oli pakko avata kokistölkki kaapista. Ostin sen sinne joskus jostain syystä. Hyvää oli, mutta saa jäädä yhteen. Kolaholistin viimeiset sanat.

Kertulla ilmeisesti on viimeinen satsi hampaita tulossa. Useampi päivä on ollu kummallista kitinää ja panadolpullo alkaa tyhjentyä. 16 hammastahan siellä on ollu jo kauan, mutta ne 4 vielä puuttuu. Ikenien läpi ei tunnu vielä mitään, joten voi kestää kauan. Eilen annettiin jo ennen nukahtamista illalla panadolia ja sillä saatiin aikaiseksi Kertun elämän viides kokonainen yö. Ei hassummin 14-kuukautiselta.

En muuten saa skypeä toimimaan jostain syystä. Joten turha yrittää rimpautella.