keskiviikkona, lokakuuta 04, 2006

Nuuskaa, nuuskaa

Tänään tuli sitten yks setä pimputtaan ovikelloa ja sanoi, että teillä on joku vuoto tuolla pihalla ja se soittaa jotkut sedät töihin. No olipa taas ylläri, olisin sen voinu niille jo etukäteen kertoa. Sitten tuli lisää miekkosia ja nostivat jotkut ns. kaivonkannet pois. Tossa autokatoksen pohjan alla oli iso vesisäiliö. Kysyin, että eikö tuolla pitäis olla vettä ja setä vastas ei. Sitten se kyseli jotain watertap, watertap? Mikä hiton tap? Setä alko jo hermostuun. Sanoin etten ymmärrä ja haen miehen paikalle. (Sattui oleen kotona kun ei töissä toiminu netti ja tuli kotiin töihin.) Mikko tuli, muttei sekään ymmärtäny. Miekkonen tuli sisälle ja laitto vesihanan päälle. Se oli siis hana! Jostain syystä se ei kuulunu mun sanavarastoon tätä ennen. Taas menin pihalle ja setä kysyi, että haluanko, että se pihalaatotus korjataan. Vastasin taas, etten tiiä ja haen miehen. Mikko keskusteli asiasta ja tultiin sisälle. Kysyin, että mitä ne oikein puhu ja se vastas, ettei ymmärtäny. Jos ei meän englanti kummosta ole, niin ei ole niienkään. Ihme mongerrusta. Arveltiin, että ottavat vuokraisäntään yhteyttä ja juttelevat sen kanssa. Me ei ainakaan makseta sitä korjausta. Aikoivat palata asiaan muutaman päivän kuluttua. Vesi meillä tulee kyllä ihan normaalisti hanasta edelleen, vaikka sen pumpun pitäis olla kiinni.

Kävin tänään Battuta mallissa nuuskaostoksilla. Se on kyllä vastenmielistä hommaa, mutta autollahan on kiva huristella. Yllätyttiin aikamoisesti muutama kuukausi sitten, kun sikari- ja tupakkakaupan hyllyllä oli nuuskapurkkeja. Ei se ihan samaa nuuskaa ole kuin mitä Hapitsulta yleensä haetaan, mutta jotain kuiteski. Kävin samalla tietty myös ryysykaupoissa. H&M:stä keräsin muutamia tamineita Kertulle ja menin kassalle. Tarjosin Suomen visakorttia ja neiti antoi sne masiinan, että naputtele tunnusluku. Äääk! Yritin kolme kertaa enkä muistanu sitä. Hirvee jono takana ja hävetti. Sanoin vaan etten muista sitä. Siellä ei ollu mahista höylätä korttia ja allekirjoittaa. Jouduin siis lähteen tyhjin käsin. Nyt tietty mielessä pyörii lähes varma numero, muttei viittis enää mennä mihkään kokeileen sitä.

Ja taas huomaan kellon olevan jotain ihan muuta mitä toivois.

Ei kommentteja: