Torstaina noustiin taas ilmaan myöhään illalla ja yö vietettiin Vantaalla Kertun serkkujen luona. Perjantai oli tarkoitus viettää Helsingin hajuja haistellen, mutta nenäreiät täynnä räntää on paha mitään haistella. Päivä on täydellinen muisto siinä kohtaa kun tulee ajankohtaiseksi miettiä, muutetaanko takaisin Suomeen vaiko muualle maailmaan. Tuuli pirusti ja räntää ja lunta tuli vaakatasossa. Helsingissä ei tippaakaan lunta, eikä muutakaan mielenkiintoista. Sokoksella, stokkalla ja forumissa piti kummiskin kävästä. Ninaa ja pikkuista Aceakin nähtiin. Harvinaisen kiva pikkuotus se Ace-bc. Ei lainkaan ärsyttävä, kuten jotkut osaavat olla, päinvastoin.
Perjantai-iltana taas pakattiin tavarat ja saatiin ne joten kuten mahtumaankin kasseihin. Olin miettiny etukäteen, että mitä oikein haluan tuua tuliaiksi. Jonkinmoisen pohjan varmaan veän sillä, mitä repussa oli. Toin 4 kiloa pottuja! Ihan totta. Dubai potut on keitettynä sellasia liruja, että joskus tulee hinku saaha kunnon pottuja. Nyt niitä riittää, vaikkakin niitä käytetään tarkalleen ja valikoidusti. Tottakai toin myös ruisleipää, HK:n sinistä, Turun sinappia, Fazerin suklaata, vanhoja autoja, hapankorppuja, salmiakkia ja Kertulle muumilakua. Muutamat jutut olis pitäny ostaa jo ennen kentälle menoa, koska niitä ei ollut tarjolla, nimittäin siideriä ja Muumi-purkkaa. Omituista, että kentältä löytää kaikkea muuta juotavaa, muttei sidukkaa. Taas meitä lähes-absolutisteja syrjitään.
Koneen lähtö siirtyi jossain vaiheessa ja lopulta kone lähti lähes 2 tuntia myöhässä. Oulusta tulevaa konetta piti oottaa, koska siellä oli Dubain koneeseen tulevia. Lopulta sieltä tuli muut paitsi yksi, joka oli saanu kesken lennon sairaskohtauksen. Joku vanhempi mies oli menny kesken kaiken ihan harmaaksi. Hänen onnekseen koneessa sattu lähes kauniit ja rohkeat-sarjan mukaisesti olemaan 2 lääkäriä. Mies oli saatu kentältä elossa lähtemään ambulanssilla sairaalaa kohti. Kepa nukahti heti nousukiidossa ja nukku ekat 4 tuntia. Loput 2 tuntia se kitisi unen ja hereilläolon rajamailla.
Ei viitti valittaa tuosta kahen tunnin oottelusta kun luin tänään, että Oulusta Thaimaahan lähteny kone ootti 36 tuntia kentällä. Etukäteen naureskeltiin kun veikkailtiin, kuinka kauan setä ja vaimonsa joutuu siellä kärvistelemään. Arvelen, että eivät olleet enää naureskelleet lopussa.
Naurua ei enää myöskään riittäny kun kuulin Dubain nettihommasta. Jossain välimerellä on menny joku piuha poikki ja sen korjaaminen saattaa kestää parikin viikkoa. Joten internet on rikki, sisäpiirin vitsi... Välillä tämä kuulemma toimii, kuten nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti