Kotiäitin silmänaluset hohtaa tummuuttaan. Rakas pieni pas... kullannuppumme ei taas nukkunut kovinkaan hyvin yöllä. Illalla nenä alkoi jo vuotaa ja tietäähän sen sitten, miten yö menee. Viimeinen herätys siinä seiskan aikaan ja pienet nokoset äitin sylissä sohvalla. Pitäis ite olla nyt nokosilla, mutta kun nukkuminen on mielestäni lähes turhinta maailmassa. Tuleehan tänään taas ilta ja yritetään uusiksi.
Eilen käytiin siellä hamppilääkärissä. Sen piti ola vika kerta mulle, mutta ei. Paikattava reikä oli niin syvä, että menee melkein hermoon asti. Joten, laitettiin väliaikainen paikka ja 3kk:n päästä uusiksi. Siten vaan toivotaan, että ihme on tapahtunu ja hermon päälle on kasvanu lisää tervettä hammasta.
Välillä vaihettiin potilasta ja tuli Mikon vuoro. Meinasin sanoa sille lekurille, että jos puhuisit vähän nuuskan käytön haitoista. No en sanonut. Mikko tuli lääkäristä ja sanoi lääkärin kertoneen, että limakalvot on hyvässä kunnossa ja että hänen miehensäkin käyttää nuuskaa! Ja että sitä kunnon ruottalaista nuuskaa saa Sharjahista! Ja katinkontit. Ens viikonlopun suunta on sitten selvä. Sharjah on siis naapuriemiraatti, ehkä puolen tunnin ajomatkan päässä, jos ei oo ruuhkaa.
Tänään juttelin naapurin kotiäitin kanssa ekaa kerta. Ei ne mistään Libanonista ole. Nainen on Slovakiasta ja mies Pakistanista. 6 vuotta ovat tässä maassa viihtyneet ja siitä 5 ekaa Sharjahin puolella. Olin lähes kaikista asioista samaa mieltä: miehet ei ymmärrä, ettei täällä viihdy aina niin hyvin, vaikka on auto, vapaa-aikaa koko päivä ja ostareita, missä viettää aikaa. Olivat asuneet tätä ennen kerrostalossa ja meininki oli ollu ihan eri. Lapsia joka puolella ja leikkikavereita. Täällähän ei ole ketään, vaikka lähes joka tönössä asuu joku. Poika oli Kerttua pari kuukautta vanhempi ja hyvin tulivat juttuun. Mitä nyt Kepa siinä välillä söi koiranpaskaa, niinku alkuruuaksi. Niin siis se, mistä olin hyvilläni omalla kohalla oli se, että meitä suomalaisia on paljon ja täällä pietetään yhteyttä muihin. Slovakialaiset ei halua olla toistensa kanssa tekemisissä. Tämä nainen tunsi ennen jonkun toisen slovakin, mutta oli hukannut yhteystiedot ja on siis slovakien kanssa tekemisissä ainoastaan kun menee kotimaahansa.
Käytiin eilen kattomassa ekaa asuntoehokasta. Kattelin aikani lehestä ilmoituksia ja soitin siihen firmaan, mistä on joskus varoitettu. En kerinny paljoa puhua kun välittäjä sanoi olevansa puolen tunnin päästä tuossa springs 3-alueelle yhteen vapaaseen villaan. Mentiin sinne, muttei ketään ollu paikalla. Mikko soitti miekkoselle ja sanoi, että jos et oo 5 minsan päästä täällä, lähetään kyntään. Ja niin me lähettiin. Oltiin ootettu vartti. Kohta soi puhelin ja sovittiin, että mennään takasin, ajomatkaa kun ei oo ku 5 minsaa. Kämppä oli samankokoinen kun tämä nykyinen. Kysyin Mikolta, että näyttikö meänkin kämppä näin läävältä kuin tää näyttää. Mun mielestä se oli kammottava. Pihalla oli kans muutama risu pystyssä ja kamala nurmi. No, kunhan käytiin kattomassa.
Muutaman kerran ollaan ajeltu Greensin läpi ja sinne haluaisin asumaan. Sieltäkään ei saaha kuin yhen makkarin kämppä, mutta kyllä se meille riittää, eihän meillä Suomessakaan oo isompaa. Marinasta, jonne Mikko taas haluais, saatais 2 makkaria. Se on vaan kuin yhtä suurta rakennustyömaata ja siellä kuulemma ei ees korvatulpat takaa yöunia. Eikä siellä asu kuin yks tuttu sinkkupoika. Greensisssä olis sentään muitakin. Marina on varmaan hieno paikka, kunhan se on kauttaaltaan valmis. Kuukausi aikaa löytää uus paikka, tosin vuokraisäntähän ei ole meitä kirjallisesti irtisanonu. Itteäni lohdutan sillä, että kerrostaloissa on kuntosalit, uima-altaat, ovivahdit ja saisin ehkä astianpesukoneen. Sekä lapsille pitäis olla hyvät leikkipaikat.
Puutarhuri tuli taas aamulla töihin. En päässy sille mitään sanomaat, koska Kerttu nukkui sylissä. Sanoin sille viimeksi, että me muutetaan niin pian ku mahollista ja ei tarvita sua enää. Arvasin, ettei se ymmärtäny. Vastas vaan, että jees mädäm. Soitin sitten tänään sinne firmaan, minkä kuitin se aina antaa kun maksetaan sille. Selitin pitkän tarinan ja setä kysyi, että mädäm, mikä ongelma sulla on? Ei se ollu kuunnellu mitään kun niin hienolla ja hitaalla enkulla selitin elämäni parhaat stoorit. No uusiksi vaan ja johan ymmärsi. Ei pitäis enää make heilua pihalla.
Ja ettei totuus unohtuis, käytiin vaihteeksi eilen koko perhe taas autokaupoissa. Oikeesti mentiin volkkarille aamukahveille. Sieltä saa automaatista oikein hyvää kahvia tai mistä mää tiiän, enhän sitä koskaan juo. Kaakao oli kyllä hyvää. Passattia käytiin taas kattomassa ja laitettiin tehtaalle kysely, paljonko maksaa winter paketin laitto, siis lähinnä persiinlämmittimet. Sellanen farmaripassatti olis/on/tulee olemaan Hipolle hyvä kuljetusväline. Ihan vaan sitä silmällä pitäen kattellaan farmaria. Tai minä katon.
Mulle selvis vasta muutaa päivä sitten sekin, etten saa olla tänä vuonna 3 kuukautta enempää Suomessa jos lähetään tän vuojen lopussakokonaan pois ja jos haluan viiä auton mennessäni ja jos en siis halua maksaa veroja. Siinäpä sitten valittemaan, tullaanko toukokuun lopussa vai kesäkuun alussa ja milloin lähetään pois. Lähinnä se kiinnostaa, mistä taion sen puuttuvan nollan sm-kisoihin, kuinka tipalle sen voi jättää. Tosin enhän koskaan oo sm:ssä Hipolla menestynyt, joten jos jättäis suosiolla turistin osaan sen kisan. Menis vaikka nollakoiraksi, jos päästäisivät.
Kemin kisatkin lähestyy ja samalla siis Suomen matka. Ilahdus oli suuri kun kuulin, että nään myös Maria ja Maria siellä. Siis pikku-Maria ja Kaplasta myös. Ja lastensa kera. Jos siis kone saapuu ajallaan.
Kuntopäivitys: eilinen lenkki 23 minuuttia koko matka juosten! Eikä yhtään karkkia, ei ees kurkkupastillia seittemään päivään. Ei myöskään yhtään pullaa! Kynsinauhoja sitäkin enempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti