keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007

Mahahaavako?

Sisäinen lääkärini on havaitsevinaan mahahaavan poikasen. Oon kyllä totaalisesti unohtanu kaikki koulussa oppimani tautien oireet ja nythän niitä ei tarttis ees muistaa, jos olis Suomessa ja olis lakkoaikeissa. Ei kyllä tuu veristä sontaa pönttöön eikä kurkussa kirvele, mutta maha on kyllä sekasi. Ei oo hyvä olla nälissään, mutta syöminen se aiheuttaa ällöttäviä yrjätysajatuksia. Ei oo kyllä muuta mahahaavan aiheuttajaa olemassa mulla ku stressi.

Stressiä aiheuttaa tämä tilanne, että elämä loppuu kuvainnollisesti kahen kuun päästä. Ei oo hajuakaan jatkosta. Kaikista isoin stressin aiheuttaja tässä perheessä on tuo mies. Joka päivä se tulee kotiin uusi mahtava idea meän perheen tulevaisuudesta. Nyt ollaan käyty läpi Itävalta, Singapore, Englanti, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Suomi ja tämä nykyinen arabimaa, niin ja jenkit lisättiin taas listaan ehkä? Joka kerta itekki innostun uuesta maasta ja tohkeissani suunnittelen kisoja, mihin heti tyrkkään itteni ja Hipon. Kunnes... Mies ikäänku vahingossa kertoo, että ai niin, ei sinne ja sinne voikaan lähteä, siellon sitä ja tätä tai siellä ei oo mitään mielenkiintoista. Multa muka kysytään mielipidettä, mutta ei kuitenkaan kysytä. Kun vihdoin sanon, että okei, lähetään sinne, mies ei enää olekaan kiinnostunu.

Tänään taas laitettiin maat paremmuusjärjestykseen. Ihan ekaksi käskin deletoida sen Singaporen ja Saudi-Arabian listalta lopullisesti veke. Syyksi sanoin, ettei niissä ole agilityn maajoukkuetta. Ihan oikeesti, se on nyt ykköskriteeri. Sama sille, jos lähetään vaikka Englantiin, jossa ehkä joudun töihin, mutta kun siellon niin hyvätasoista agiliitoa. Silmissä vilahti jo bortsun pentu, vaikka aina olenkin väittäny, että sellasta ei meille tule. Mutta jos niitä nyt siellä jokapaikassa pyörii... Tosin on siellä kai niitä pikkubortsujakin (borter), jota olen haaveillut aika kauan. Mitä sitten jos vähän katto vuotaa, ikkunoista vetää ja vettä sataa ku aisaa. Oppis ainaki englantia kunnolla. Jos reeneiltään ehtii.

Ehkä tuohon järjestykseen muutkin asiat vaikuttaa, mutta lähetään nyt äitin hyvinvoinnista. Jos äiti on hyvällä tuulella päästessään reenaamaan ja kisaamaan, se vaikuttaa aika paljon perheen arkeen, vai mitä?

Eiköhän tämä Dubai ole jo nähty. Eihän täällä muuten mitään vikaa, mutta tuo koiraelämän puute on tosi iso miiiiinus. Jos olis kisoja, mikä täällä olis olla kotosalla kaiket päivät, kurvailla ostarille tuhlaamassa miehen tienattuja rahoja ja illalla innolla reeneihin. Ainut, miks tänne vois vielä jäähä, on se, että tänne on jo kotiutunu, tietää, miten kaikki menee ja elämä on helppoa. Sitten kuitenki vanhuksena harmittelis, että miks ei lähetty.

Asiasta sataan, 100 naista vuojessa-blogin kirjoittaja näkyy kaataneen 4 naista tähän mennessä. Se kirjottaa vaan niin tautisen pitkiä stooreja, että kuka niitä jaksaa lukea.

sunnuntai, lokakuuta 14, 2007

Eid mubarak!



Siis hyvää Eidiä, tai jotain. Siinä teille arabiantunti. Ja samalla lähes kaikki, mitä tiiän arabiankielestä. Paitsi, että Marhaba on niinku terve. Ramadan on siis loppu tältä vuojelta, hyvä niin. Kahvilat ja ravintelit avaa taas ovensa heti aamulla ja autossakin saa syyä purkkaa tai vaikka hampparia, jos niikseen tulee. En muistanu viime vuojesta yhtään, mitä tämä Eid aiheuttaa. Nyt taas muistan. Tässä lähimaastossa ei oo auton autoa, pihatki ammottaa tyhjyyttään. Varmaan puolet väestä on lähteny maasta tai ainaki kaupungista. Loput on ostareissa tai rannalla tai jossain muualla kokoontuneina yhteen sukulaistensa kanssa. Yritettiin illalla Moeen, käytiin heittään yks kiekka parkkihallissa ja lähettiin meneen. Sain hyvän idean, lähetään beach roadille ja katotaan sieltä joku ruokapaikka. Ei ollu niin hyvä idea sittenkään. Ajettiin aika kauan ja löyettiin ittemme pitkästä aikaa Mercato mallista, joka on sellanen kuulemma italialaistyyppinen hieno ostari. Se oli ihan tupaten täynnä porukkaa. Ruokaa kuiteski saatiin, mutat ei kiinnostanu paljoa lähteä enempää shoppailemaan.

Kotimatka ajettiin rannan kautta ja siellä sitä populaa vasta oli. Kaikki pakistanilaiset puutarhurit, intialaiset ja paikalliset oli pakkautunu ympäri rantaa ja tienvarsia. Käytiin myös Umm suqeim-puistossa ja sama homma. Aivan järkyttävän kokoisia kattiloita oli kotoa asti raahattu ja viltit levitetty nurtsille. Joka paikassa juoksi mustasilmäsiä lapsia ja aikuiset istuskeli tai tanssi musiikin tahtiin. Ei tarttenu kauaa olla puistossa ku hokattiin, että ollaan ainoat valkoihoset. Meininki oli sama ku olis ollu joulu. Paitsi, ettei Suomessa ole tollasta kulttuuria ikinä. Sanoin samantien, että tullaan meki tänne huomenna, otetaan eväät ja viltit mukaan. Mies ei ollu ihan yhtä innostunu.


Ei muuten ollu kaukana, etten olis vetäny herneet nokkaan siellä ostarin ruokajonossa. Siihen on kyllä jo jotenki tottunut, että täällä hyvin harva tummaihoinen osaa jonottaa. Ei eilenkään. Pari emäntää oli levittäytyny tiskille ja vei kaiken tilan. Sitten siihen mun eteen purjehtii vielä jommankumman äijä ja valtaa sen toisen tiskinkin. Pitäs vaan avata suunsa. Vielä sekin päivä koittaa, etten nostele naama kippurassa niitä tarjottimia ihmisten yli vaan sanon sen lauseen, että kuka se sinäki kuvittelet olevas. Rasistisia piirteitä ilmassa, mutta samalla tavalla ne niitten kakaratki käyttäytyy.

Luin lehestä, että tämä Eid on lapsille ihan ku joulu meille. Lapset saa rahaa ja lahjoja Eidin aikaan aikuisilta. Yhetki kakarat sano lehessä haastattelussa, etteivät tyydy vähempään ku sataseen per aikuinen, eli sellanen 20 euroa per nuppi. Ja sitä rahaa saahaan sitten kaikilta sukulaisilta. Ja ne lapset oli sellasia kymmenvuotiaita. Ennen olivat kuulemma saaneet jotain karkkia ja sellasta, mutta hinnat on noussu niilläki.

Hinnat on muuten noussu tupakoitsijoillaki. Ainaki niillä, jotka polttaa ostareissa. Kuukausi sitten sai kessutella vaikka ruokakaupassa, nyt polttaminen on kielletty lailla kaikissa Dubain ostareissa. Ennen sai 500 dirtsua sakkoa kessuttelusta eli 100 euroa. Nyt se on nostettu 5000 dirtsuun (muistaakseni) eli yks kessu ostarissa ja olet 1000 euroa köyhempi.

Meän piti eilen lähtä Snoopy islandille snorklailemaan, mutta neiti rykäs sellaset yrjöt sänkyynsä yöllä, ettei sitten lähetty. Meni karkkipäiväherkuttelut sitten vähän yli äyräitten. Sillä on myös muutamia näppyläitä jaloissa. En tiiä, mitä ne on, mutta täytyy seurailla, ettei mitään rokkoa. En kyllä usko, koska niitä ei oo muualla ku jaloissa, olisko jotain ötökänpuremia. Itekki näin viime yönä unta, että sain jonku rokon. Koko iho oli joittenki läiskien peitossa. Edellisyönä näin, että mulla irtos 4 hammasta sillai yhessä rivissä. Ne pysy kiinni toisissaan. Silti suuhun ei tullu ku sellanen yhen hampaan kolo. Pitäs kai mennä hamppilääkäriin. Nyt kun vielä on hamppilääkärit ilmasia ja sinne pääsee varmaan viikon sisään ilman jonotusta.

Tänään ja huomenna on vielä vapaapäivät ns. normaaleilla työläisillä. Meän isäntä on töissä muutaman tunnin jostain syystä, on kai niiiiin korvaamaton. Yhtä korvaamattomia on nuo raksamiehet, jotka näkyy ja kuuluu palailleen urakoilleen. Raukoilla ei siis ollu ku yks ylimääräinen vapaa.

Finnairin suorat lennot on alkaneet! Hurraa. Turistit valtaa taas tän kaupungin. Harmi vaan. Eilen ku oltiin uimassa ilma oli jo niin kylymää. Helteet on mennyttä. Enää vajaat 40 astetta päivisin. Kadin sanoin: voi ei, harmin paikka.
Tällä viikolla vois repästä ja käyä ostamassa liput tuonne ulkoilmakonserttiin. On tulle ja menny Robbie Williamsit, Shakirat, Pinkit sun muut ja minen ole menny mihinkään. Nyt tulee kai viikon päästä Kanye West, Mika ja muutama muu, päiväsaikaan ihan tohon lähelle. Jos nyt ei saa rahattua ahteria sinne, on jo surkea emäntä.

keskiviikkona, lokakuuta 10, 2007

Keskiviikkokitinää


Olin taas tajuttoman typerä eräänä päivänä. Kai sitä aina jonkin virheen tarttee kerran tehä, että oppii jotain. Pitäis oppia vähän valehtelemaan. Kaverini slovakki-Jana kysyi yks päivä suoraan, että paljonko mieheni tienaa. Oikeesti tuo kysymys kiinnostaa joskus itteäniki, että paljonko täällä yleensä ihmiset tienaa, mutte ole koskaan sitä keltään kysyny. Eihän sellasta voi kysyä. Vastasin aluksi ihan totuudenmukaisesti, etten oikeasti tiiä tarkemmin. Kerroin kuitenki arveluni palkasta sekä muista ns. etuuksista. Jana meni ihan hiljaiseksi. Koska tajusin samantien mokanneeni ja aattelin, että tilanne on jo menetetty, kysyin suoraan hänen miehensä palkkaa. Niissä oli aika ero, hänen miehensä on Pakistanista ja on paikallisella töissä, arvelisin, että jonkin sortin insinöörinä. Seuraavat pari tuntia meni siihen, että purin hammasta ja yritin saaha tilannetta jotenki takaisin vanhoille urille, ennen palkkakeskustelua. Mietin omassa mielessäni, minkälaista palkkaa yleensä Suomessa ja Slovakiassa ihmiset saa ja varmaan samanlaiset erot on niissäki. Samoin mietin, että täytyyhän Janan huomata, että vaikka miesten palkoissa on suuri ero, heän perheessä on 2 autoa, he asuvat rivarissa, heillä on aina suunnilleen uusia vaatteita ja heillä käy puutarhuri. Me kituutetaan yhellä autolla, asutaan kerrostalossa ja sinäkin päivänä mulla oli päällä lahkeista rispaantuneet ja muutenkin rikkinäiset housut ja hikinen paita. Että sellasta glamouria rahalla saa.. Kuka sanoi, ettei tyhmiä kysymyksiä ole, vain tyhmiä vastauksia?

Käytiin yks ilta elämämme ekalla Iftarilla, siis sellasella aterialla, jonka nää Ramadanin ajan paastoajat vetäsee kitusiinsa heti, kun aurinko laskee. Sanoisinko, että oli ns. paikallisin paikka ikinä, missä oon käyny. En muista ravintolan nimeä, mutta tuolla kaukana beach roadin päässä se on. Tosi hienosti sisustettu ja koristeltu, asiakkaana lähinnä ihan paikallisia tyyppejä buffettiaan nauttimassa. Ruuat oli ihan täkäläisiä, joten mausta voi jokainen olla omaa mieltä. Varmaan ihan hyviä, kunhan niihin tottuu. Olihan siellä omaankin makuun erilaista lihaa, kalaa, salaatteja ja jälkkäreitä. Harmi kun ei ollu kameraa mukana.

Vessareissu oli kans ihan paikallista tyyliä. Sinne oli mustakaapuset naiset levittäneet Guessin kassinsa pöydille ja helmat hulmuten lisäsivät huulipuniansa. Ei puhettakaan, että oisivat väistäneet siitä lavuaarien eestä. Jotenkuten päästiin sinne veskipöntölle. Vähän aikaa meni, ennenku tajusin, että ne "excuse me madam"- sanat oli mulle tarkotettu. Minä, että mitä? No se vesi on älyttömän kuumaa, että ole varovainen sen lapsen kanssa. Mietin, että mitähän ne aattelin mun tekevän sillä vesiletkulla Kertun kanssa. Muistin kyllä, että yleensä paikallisten veskissä käynnin jälkeen lattiat lainehtii veestä. Selvittiin sieltä veskistä ulos ja neitit teki käsien pesun kyllä äärimmäisen vaikeaksi. Siitä huolimatta ne tietty ihaili Kerttua ja jakeli sille pusuja suoraan suulle niillä tautisen punasilla huulillaan. Voitte kuvitella, minkä näkönen Kepa oli sen jälkeen.

Jos jotakuta kiinnostaa, enkä ole ennen muistanu mainita niin meidän Kerttu se on oppinu käymään potalla. Kotona ollessa ollaan aina ilman vaippaa kun ollaan hereillä ja neiti käy itekseen potalla ja huutelee sitten, että mitä tuloksena tuli. Vahinkoja tulee ehkä tahtia yks per viikko. Vaikka vaippa varmuuen vuoksi lähes aina on housuissa kun ulos mennään, neiti ilmoittaa kyllä jos tarttee vessaan mennä. Toki sinne vaippaanki jotain joskus tulee. Ollaan myös käyty "puskapissalla" pihalla, vaikkei meillä puskia ookkaan. Tuonne vaan aavikon reunalle ja housut alas. Se vasta onkin mukavaa puuhaa Kepan mielestä. Muutaman kerran on myös heränny kesken yöuniensa puolen yön aikaan ja sillon pitää mennä potalle pissalle ja sitte takas jatkamaan unia. Edistystä, sanon minä!

Puhe ei kyllä kamalasti sitten ookaan vielä parantunu. Tänään itteasiassa kuulin ekaa kertaa 4-sanaisen lauseen ihan vahingossa. Se oli jotain tyyliä: "Ei saa piitää tähä". Kepa on tietty piirtäny kaikki kirjat ja lehet pareman tekemisen puutteessa. Seiniin ei vielä oo pahemmin taiteillu, telkkariin kylläki. Kyllä se kai sen puheen ja seiniin piirtelyn oppii myöhemminki.
Viikonloppu onki sitten tavallista pitempi, koska Ramadan loppuu ja alkaa Eid-pyhät, jotka kestää kai 2 päivää. Lapset ei mene huomenna enää kouluun, sitte on normaali viikonloppu pe-la ja sitte 2 yleistä vapaata. Paitsi meillä toki mennään sunnuntaiksi töihin ;)

tiistaina, lokakuuta 09, 2007

Lisää linkkejä

Löytyyhän näitä vielä lisää.. Tässä toinen. Ja vielä yks itkettävä pätkä. Ei kylläkään niin paljoa ku tuo 6-vuotias tyttö. Vaikkakin tämä Bianca voitti koko jenkkilän kisan. Tässä siitä pätkä.

Tässä taas Britannian pätkä, jonka oon nähny ennenki, enkä muista vaikka oisin linkittänykki sen. Äijä, joka ei näytä siltä, että osais mitään tehä. Muutaku korjata niitä kompuuttereita. Tämä mies muuten voitti ton Brittien kisan.

Ei, näitä löytyy vaan lisää. Tässä yks hauska.

Pakko vaan lisätä, tämä. Eka katoin, että ompa paskoja laulajia...

Täytyy myöntää, että Kepa on tän aamun saanu olla luova ihan itekseen. Tässähän vierähti parisen tuntia. Tänään piti mennä puistoon hikoilemaan ekaa kertaa, mutten kai muistanu sanoa illalla miehelle, että tarvittais autoa.

Linkki

Tässä aloin katteleen Suomen talentin klippejä youtubesta ja jotenki etsintä pääty tällaseen. Nyt joutuu menee peseen naaman, koska se on aika moisen märkä... Aivan mahtava pläjäys. Huomatkaa myös kuinka monta kertaa klippi on katottu ja arvostettu suosikiksi. Varmaan listoilla ykkösenä.

lauantaina, lokakuuta 06, 2007

Sitä sun tätä


Siinäpä se taas mennä vilahti yks viikonloppu. Tuloksena mm. autoon ekat kunnon naarmut. Onneks en ite ollu ratissa, eikä ollu vauhtia. Kyse oli siis Madinatin parkkihalliin parkkeeraamisesta. Oli niin ahas paikka, jonne se auto piti saaha. Ei ollu mitkään pienet naarmut, mitkä siihen kuskinoveen tuli siitä betonipilarista, mutta mahtuhan se auto siihen paikkaan. Jos minä olisin ollu ratissa, oisin varmaan kuullu kunniani, mutta koska se oli miehen vika, sen saa korjaamolla kuntoon ;) Samalla kotimatkalla liippas läheltä, ettei tullu isompia naarmuja. Mies hiukka kiilas toisen auton eteen, ku meinas tulla sieltä päättyvältä kaistalta suoraan eteen liian hitaasti. Tämä vielä isomman auton kuljettaja veti herneen nenäänsä ja kiersi takaapäin toiselle puolelle kiilaamaan valot välkkyen meät syrjään. Meän oli pakko jarruttaa, ettei olisi tullu tahallista kolaria. Toisessa autossa oli tietty niin tummat ikkunat, ettei nähny, minkänäkönen kuski siellä oli.

Käytiin eilen kyläilemässä ekaa kertaa Jumeirah beach residensessä. Alueella on en-tiiä-kuinka-monta-kymmentä-tosi-korkeeta-kerrostaloa. Talot on just vamistuneet ja suurin osa asunnoista on ihan tyhjillään. Arvelen, että menee tosi kauan, ennenku ne tuhannet asunnot täyttyy. Kämpät on valmiita, mutta ne pihat ei. Laatotukset ja uima-altaat on valmiit, mutta kaikki viherjutut puuttuu. Sinne rakennetaan myös alueen oma beach park, mutta tällä hetkellä siitä ei ole vielä jälkeäkään. Asunto oli tosi kiva, merinäköalalla varustettu kahteen suuntaan. Sama ongelma sielläkin vaan on, mikä meilläki. Kun mikään ei oo oikein vielä valmista, ei kauppaa lähimaillakaan, tulossa vasta. Kyllähän tääkin alue varmaan mukava on sitten kahen vuojen päästä ku ollaan jossain..

Tällä hetkellä meillä pyöritellään kartalla Suomea, kahta muuta euroopan maata ja yhtä ei-euroopan maata. Voin paljastaa, että se maa, jonne haluttiin, mutta jonne enää ei olla menossa, oli jenkkilä ja siellä California. Oisin ollu heti valmis menemään sinne, mutta kun ei niin ei. Eivät osanneet oikein hoitaa nuita haastattelujärjestelyjä ja "pitkäpinnaisena" tunnettu mieheni lähetti viestin, jossa ilmoitti, että saavat pyyhkiä hänen nimensä pois.

Tänä viikonloppuna ei käyty ees autokaupassa. Tai yritettiin me, mutta kun nää kauppojen aukioloajat on jotain ihan käsittämätöntä. Nyt ramadanin aikaan autokaupat menee perjantaisin (Suomen lauantai) kiinni iltapäivällä ja avaavat ovensa taas illalla puoli kasilta ja ovat yli puolen yön auki!

Hipsun elämään on tullu pientä piristystä. Ollaan vähän reenailtu tokoa. Tietenki heti ilman remmiä, naksua, suunnitelmia ja täydellisyyen tavoittelua. Kuhan tekee sinnepäin nii kelepaa. Nyt osaa pikkusen paremmin jo seuraamisen käännöksiä. Oikeestaan ennen ei osannu kääntyä yhtään, nyt on jotenki ite parantanu kontaktia, joten hokaaki helepommin kun käännyn. Liikkeestä maahanmeno ja seisominenki sujuu jo jollain tavalla ja paikalla pysyminen on nyt vaiheessa 70 sekkaa. Eihän meillä mitään häiriötä oo, muutaku rakennusmiekkoset, mutta ens kesänä on pakko saaha alokasluokasta yks ykköstulos. Nyt kun tässä vielä kokoajan kelit paranee (kylmenee) niin jospa sillä naksulla vielä hiotaan hommat kuntoon.

Kyllä se Hipsun elämä vielä enempiki kirkastuu ku muutaman viikon päästä kykenee meneen rannalle vanhaan malliin. Vinkistä viisastuneena suunnataan kyllä Jebel ali beachille. Siellä kun ei kuulemma oo poliiseja ollenkaan. Ei tartte niinku varkaissa olla koiraa uittamassa.

Jostain tuliki mieleeni, että jos ei oo mitään mielenkiintoista lukemista, voi käyä lukeen uutta älysuosittua blogia Sata naista. Rehellisesti sanottuna älytön idea, mutta käykää lukemassa lisää. Toinen blogi, mihin vasta törmäsin oli Sata kiloa pois-blogi. Tässä idea on ihan vaan laihuttaa sata kiloa pois, mutta koska se tietty etenee niin pirun hitaasti, olin jo unohtanu koko jutun. Oma laihutushan alkaa taas aamulla. Ostin tänään uuet urheiluhousut ja lenkkaritki kiiltelee vielä, joten ei oo ainakaan välineistä kiinni. Käyn tuossa kohta vielä heittämässä nuo vaahtokarkit roskakuiluun, ettei niitä saa aamulla enää kaivettua esiin. Avot, siitä se taas lähtee.

Jos haluaa kattella uusia koiraohjelmia, voi käyä täällä. Sieltä suosittelen 4-kokonaisuutta vesipelastusjaksoa, jossa on lopussa hyvinkin tuttu koira pääosassa. Ei muuten oo Quukille varmaan kerrottu, että on pikkuveli tilauksessa. Tosin siihen menee vielä vajaa vuosi.

Mutta nyt taas uuteen elämään, eikä siis nettiä enää puolen yön jälkeen. Paitsi tietty huomenna kun saa kattoo livenä kun sekä Niko että Maxine häädetään pois BB:stä. Veikkaan siis tuplahäätöä.
Ai niin, jos ei ihan mitään keksi tekemistä, kannattaa kävästä Älypäässä pelaamassa virhevisaa. Siihen jää satavarmasti totalisesti koukkuun aikaki viikoksi.

torstaina, lokakuuta 04, 2007

Saatiinhan ne neitin synttärit pietettyä. Reilulla viikolla niitä aiemmin siirrettiin ja eilen jo alotin leipomisoperaation. Lopetin sen yhen aikaan yöllä. Aamu meni taas niin kuin viimeaikoina on ollu tapana, että kun vikana hommana meen käyttään Hippoa ulkona niin vieraat tulee samaan aikaan toisella hissillä ylös ja ulkona totean autot pihalla nähtyäni, että lähetäämpä nopsasti takasi. Kukaan ei kyllä oo tainnu vielä uskaltaa käyttää niitä ovessa roikkuvia avaimia, vaikka ne on siihen vihjeeksi jätetty. Joo, jollain taas nousee karvat pystyyn, ei tartte kommentoida ;)






Mukavaa oli ja leikit suju. Ehkä 9-kuinen Kaarlo ei ihan vielä pysyny näien muitten juoksevien rinnalla, mutta kovasti se yritti. Kerttu ei kyllä tajunnu yhtään, miksi taas syyän kakkuja, mutta kynttilän se osaa jo tottuneesti puhaltaa. Huomaa kuvassa kärryjen sarviin kerätyt hatut. Sarvissa roikkuu nykyään aina vaan enempi tavaraa.



Tällä viikolla onki ollu harvinaisen vapaata, koska mies on pitäny 2 vapaapäivää. Toki se ei auttanu yhtään sitä tiistain naisteniltaan pääsyä. Hommia oli kasiin asti illalla, joten mun naistenilta huipentui Battutan vaatekauppoihin. Lähin kyllä täysissä tällingeissä autolla liikkeelle Kerttu kyytissä, mutta puhelu miehelle töihin murensi koko homman ja jätin menemättä. Aattelin eka ottaa neitin mukaan sinne syömään, mutta kummiski joku Luis Vuitton-tyyppi (jätetään tarkemmin selittämättä) olis paheksunu syvästi asiaa. Kovasti mulle kyllä yritettiin lastenkaitsijaa järkätä, mutta kelle mää uskaltaisin mussukkani jättää? Niimpä. No ehkä ens kerralla.. Oli muuten oikeesti häpeällistä olla avokaulainen mekko päällä ostarissa just ramadanin aikaan. Vasta luin lehestä taas pukeutumisohjeita, joissa ei suositella laittamaan päälle mitään läpinäkyvää, tiukkaa, olkapäät paljastavaa vaatetta. Yritin parhaani mukaan muka suoristella kaulusta tai olla jotenki muuten lytyssä. En kyllä kummiskaan vedä vertoja joillekki tietyn maan kansalaisille, jotka joskus vetävät kaiken pahasti yli.

Eilen oli siis koko perheellä vapaapäivä ja se käytettiin taas vesipuistossa loikoiluun. Mies herätti meät naisväen jo ysiltä (!) aamulla. Siis kuka sanoi, että lapsiperheet herää aikaste ja menee iltauutisten jälkeen nukkumaan? Vesipuiston parkkis ammotti tyhjyyttään. Ei yhtään muuta autoa ku meän. Oli niitä muitaki polskijoita sentään maksimissaan 20 yhteensä. Vessoissaki siivoojat nukku siellä käsienpesutasoilla paremman hommaan puutteessa. Aika luksusolo. Sai ihan yksin olla isoissa liukumäissä ja altaissa makailemassa. Nyt kun Kepakin osaa jo olla kellukkeillaan vapaasti, on homma itellekki aika rentoa meininkiä. Paluumatkan kruunas muutamat aasit, jotka olla pollotteli keskellä tietä.


Ei sais olla vahingoniloinen, enkä ookkaan... mutta kyllä lopullinen niitti onnistuneeseen reissuun oli se ruuhka, joka oli pakkautunu Al Khail roadille just siihen aikaan kun me sitä ajettiin. Onni vaan, että oli just vastaantulevien kaistoilla (3-4 kaistaa leveä tie). Otin kännyvideolla kuvaa minuutin verran siitä ruuhkasta, enkä ees tajunnu ottaa ihan alusta asti ja jouduttiin kääntymään ennen tukoksen loppua muualle, mutta vähän vertailua jonnekki Suomen "ruuhkiin".


Viime päivinä ollaan myös suunniteltu reissua jonnekki ulkomaille, esim. Thaimaahan. En vaan jotenki haluais lähtä Thaimaaseen uimaan ja ottaan aurinkoa kun sitä voi tehä täälläki. Haluaisin lähteä vaikka Pariisiin viikonloppumatkalle, mutta se idea ei saa yhtään kannatusta. Kaikista eniten haluaisin mennä Intiaan, koska se on tuossa aika lähellä. Jostain syystä sekään idea ei ota tuulta purjeisiinsa. Aika monet täältä jossain päin maailmaan käyvät reissussa, edes tuossa Omanissa, mutta me ei olla vielä käyty missään. Nyt vaan alkaa tuntua jo siltä, että jos pääsis vuojenvaihteessa Suomeen "väliaikaisesti pysyvästi" ei muuta tarttis.

Olin myös raskaustestiostoksilla tässä toissapäivänä. Se testi ei suinkaan tullu kyllä itelleni. Eikä se myöskään näyttäny positiivista. Testin tekijä oli kylläki tulokseen tyytyväinen. Minä en olis ollu.

maanantaina, lokakuuta 01, 2007

Mitali tuli ja muut meni

No ni, nysse on ohi. Koko vuojen päätapahtuma agilityrintamalla. Yks mitali tuli Suomeen, mineille jukkuepronssia. Mahiksia toiseenkin mitaliin oli, mutta muille meni. Pikkukoirissa voiton vei sheltti 14-vuotiaan ohjaajansa kanssa. Historian ehottomasti nuorin mitalisti. Tässä on heän finaaliratavideo. Medeissä voitto meni Sveitsiin, joka maana keräs aika läjän mitaleita. Tahtoo sinne asumaan ja reenaamaan! Bordercollie valloitti medienkin voittajan pallin. Tässä on voittovideo. Ei auta, vaikka suomalainen Frodo teki yli 3 sekkaa mestaria nopeamman finaaliradan, koska eka rata meni persiilleen. Makseissa tietty voiton vei kans bortsu. Tätä videota kun kattoo, aattelee vaan, ettei ite ehkä ihan nuin hyvässä juoksukunnossa ole. Maksien voittaja oli kyllä mun mielestä kaikista paras nuista uusista mestareista, ainaki videoitten perusteella. Ens vuonna olis toiveita olla itekki kisaamassa kotikisoissa, MM-kisathan on ens vuonna Helsingissä.

On tullu tässä männäpäivinä vähän aateltua ja vertailtua eri maalaisten tapoja. Käytiin eilen Madinatissa (turistirysäpaikka, hyviä ravintoloita) ja Kerttu halus välttämättä mennä sellaseen taidepaikkaan. Siellä ystävällisen intialaismiehen kanssa keskustelin ja lopulta viimeinen kysymys oli, että kauanko olen ollu mieheni kans naimisissa? Sitä ennen keskusteltiin mm. Helsingissä olevista jääbaareista. Siellä kuulemma on aina talvisin sellasia jäästä rakennettuja baareja. Ite en oo koskaan nähny, mutta ehkä siellä joskus on ollu. Nykysillä ilmastoilla ehkä harvemmin. Puhuttiin myös kouluasioista. Mies oli kauhuissaan kuullessaan suomalaisten lasten 7 vuojen koulunaloitusiästä. Sanoi inkkarilasten menevän 3,5 vuotiaana kouluun. Hänen mielestään suomilapset ei voi pärjätä koulussa kunnolla kun niin vanhana sinne menevät. Jos mies ei olisi päästänyt suustaan tuota avioliittokysymystä, olisin alkanu kertomaan eri maiden kouluvertailuja ja Suomen ja Intian sijoittumista ehkä eri päihin sitä listaa.

Yks Suomiäiti oli käyny uuessa outlet ostarissa leikkipaikalla lapsensa kanssa. Kun oli lähössä kotiinpäin, oli leikkipaikan omistaja sanonu suomiäitille, että "you have sexy body." Suomiäiti oli kiireesti lähteny menee.

Tää on oikeesti sellanen kulttuurien sulatusuuni. Löytyy kaikennäköstä hiihtäjää. Eniten vertaillaan nuita äitejä, joilla apulaiset hoitaa lapset vauvasta lähtien. Äiti vaan menee shoppaileen ja kynsihoitoon ja meidi syöttää kakarat ja juoksee niien perässä. Pahalta tuntuu ku ihan suomalaistenkin leikkipiirissä lapsi vaikka kaatuu ja juoksee äitin sylin sijasta apulaisen syliin. Ja äiti ei ees käy töissä.

Voisko joku muuten valaista, miks tietyt intialaiset pitää sitä smurffitötteröä päässä?

Ramadanin aikaanhan pitää tehä kaikea hyväntekeväisyyttä, jotta allah tykkää. Käveltiin tänään moessa kotiäitien kanssa sellasen rahankeräystynnyrin ohi ja silmiini oikein pisti 500 dirtsun seteli eli noin 100 euroa oli jollain ollu ylimääräistä. Sadan dirtsun seteleitä siellä oli oikein läjäpäin. Aattelin kyllä laittaa sinne viereen sellasen kotiäitien kahvikassapurkin myös.

On tässä kotonaki ja automatkoilla pohittu perheen kesken, että päätetäänkö ens vuojen asuinpaikaikka rahan perusteella vai loppuuko ahneus tähän uuteen vuoteen. Että jäähäänkö tänne, jossa asuminen on ilmaista ja palkka verotonta, yritetäänkö jonnekki eurooppaan, jossa asuminen kustannetaan itte ja maksetaan verot vai vieläkö joku muu vaihtoehto siltä väliltä. Yks vaihtis olis mennä Suomeen oottamaan jotain uutta mielenkiintoista paikkaa jossain muualla maailmassa. Se kyllä houkuttelis oikeinki kovasti tällä hetkellä. Aatella, kolmen kuun päästä voin jo olla Purinalla naama huurussa juoksemassa. Kaivelin jo ens vuojen kisakalenteria, mutten löytäny. Työpaikkojaki kattelin, jos tulis tarvetta vaihtaa.

Ai nii, todistusaneistoa Kertun muutamista sanoista. On aika vaikeeta saaha neiti puhumaan käskiessä... Päässäolevan hatun on Kepa omatoimisesti valinnu pieneksi käyneitten vaatteitensa varastosta, jonka tyhjensi ystävälliseti huoneeseensa.


Huomenna oliski naistenilta, jonne on tulossa 30 suominaista. Ainoa huono asia siinä on ajankohta. Mennään iftarille, joka on siis heti auringonlaskun jälkeen, mutta kun sattuu oleen tiistai, miehen pitää tehä töitä puoli kasiin asti ja ruokailu alkaa puoli seiskan aikaan. Ei oo ku yks vaihtoehto, ottaa Kepa alkuun mukaan ja mies hakee sen sieltä sitte pois. En tiiä, mitä uut siitä tykkää. Ehkä ei tykkää.

Ai nii, ollaan saatu taas 2 uutta suomilasta tänne. Viikon sisään synty itseasiassa kolmekin ipanaa, mutta tiiän niistä vaan ne kaks.

perjantaina, syyskuuta 28, 2007

Tyhymä


Jotenki tuntee ittensä tyhymäksi. Koko syksyn on oottanu agi mm-kisojen alkua ja vasta tänään oikeesti tajusin, että huomenna aamulla ne alkaa. Kolme päivää aamusta iltaan pitäis istua nenä kiinni näyttöpäätteessä. Mutta ku muutaki pitäs tehä. Onneks ei oo mitään suunntelmia viikonlopulle ja jos jotenki vois luimia niistä tulevistakin suunnitelmista. Ei ainakaan nahka käryä tulevina päivinä.

Täällä on muuten mahtavat kelit nyt. Kosteus on häipyny lähes kokonaan. Aurinko paistaa joka päivä eikä ulkona oo yhtään liian kuuma. Tai no ei ehkä ihan päivällä viittis lenkille lähtä. Ihan ku muutenkaan lähtisin. Äsken kun tulin ostarista (kello puoli 12 yöllä...) oli 32 astetta mittarissa. Kävin siis viime tingassa ostamassa jumppahousut huomista jumppaa varten. Olipa sekin kokemus olla melkein puolilta öin ostoksilla. Nyt ramadanin aikaan ostari menee yheltä yöllä kiinni. Ja ette usko, kuinka paljon porukkaa siellä vielä oli. Ja pieniä lapsia kans.

En tiiä, kuinka tyhminä kaupan sedät asiakkaita pitää. Luin jostain, että kun kaupoissa ei oo antaa tasarahaa takasi, ne lykkää käteen paremman puutteessa purkkaa. Tänään tapahtu just niin. Kauppa jäi 25 filssiä velkaa, mutta korvas sen neljällä purkalla! En viittiny ruveta riekkumaan, mutta aattelin vaan, että joku tiukkapipo voi kyllä nostaa mekkalan. Eihän se iso raha ole 5 centtiä, mutta periaate, hei.

Tosi tyhmäks tunsin itteni kun oon ladannu netistä äärimmäisen hitaasti nuita BB-jaksoja, joita Suomen töllö näyttää. Ja samalla maksan siis 24/7:aa. Ääliö! Ne jaksot on ollu kokoajan näkyvillä samoilla sivuilla, mistä katon livehommaa. Ja ilman mitään lataamista ja venttaamista. Älkää vaan sanoko, että ne näky jo viime vuonna???

Tyhymä oli kyllä seki Showtimen-kauppaaja, joka kävi meän ovella kaks kertaa viien minsan välein pimputtamassa. Hokas kyllä heti tulleensa toistamiseen ja oli hyvin pahoillaan.


Mutta äärimmäisen tyhymiä oli ne ambulannsikuskit ja poliisit, jotka näin eilen. Tuossa melkein meän talon kohalla oli eilen kolari. Just siihen aikaan ku mies oli tulossa kotiin. Kävin partsilla tarkistamassa ettei ollu volvo osallisena, ei ollunna. Ne ambulanssi/poliisikaarat käänty siitä samaisesta onnettomuusristeyksestä greensiinpäin ja aattelin, että jossain muualla on vielä pahempi kolari. Kahen minsan päästä ne tulee samasta suunnasta, mihin ne lähti, takasi pillit päällä. Ei kai hokanneet olevansa heti aluks oikeassa paikassa.
Ihan vaan lievästi tyhmä olo tuli, kun käytin neitiä lääkärissä. Sanoin, ettei ole kuumetta, mutta sitä oli, korvamittarilla mitattuna. Onneks ei ollu korvatulehusta eikä kurkussa eikä keuhkoissakaan mitään.

maanantaina, syyskuuta 24, 2007

Kerttu 2v!

Tasan 2 vuotta sitten olin tällä hetkellä laitoksella. Supistuksia oli ollu jo muutaman päivän ja edellisen yön kipeitä. Nien kanssa oltiin sitten naisten klinikalla ja tähän kellon aikaan ooteltiin sitä kymmentä senttiä. Viien aikaan aloin ponnistaa ja jo (?) tunnin ja 40 minsan jälkeen sain tällasen pökäleen puristettua.


Nyt siitä on tullu tällanen. Suht vapaasti kasvatettu, äitiinsä ja isäänsä hyvin pitkälti tullu ainaki ittepäisyyessään ja vähäunisuuessaan. Ruumiinrakenteeltaan kyllä epäilen sukulaisuussuhteita, on se verran kärpässarjan painija.


Koska neitillä on edelleen räkätauti ja limat oikeen rohisee nenässä, synttäribileet siirrettiin ens viikolle. Eilen illalla tein silti pikaisesti oman perheen kakun, jonka kuvaa ei kertakaikkiaan voi laittaa näkyville. Mutta hyvää se on. Lahjat käytiin pääasiassa eilen ostamassa ja ne on vielä kaapissa oottamassa. Leikki-imurin kävin vielä tänään hakemassa ja se avattiin heti. Toki patterit ei kuulunu pakettiin ja ne pitää kaupasta vielä käyä lunastamassa. Mutta hyvin sillä näköjään siivotaan ilman ääniäki. Synttäripäivän kunniaksi päikyt unohettiin kokonaan. Kohta lähetään vielä muskariin ja aamu meni Moessa leikkimässä ja syömässä.

lauantaina, syyskuuta 22, 2007

Perjantai-illan viihdykkeitä

Parasta viihettä on BB:n kattominen livenä. Siellon kunnon tappelut. Ei sentään fyysistä, muttei kaukana ollu. Kaikki on niin kännissä, eikä kukaan oo enää ees kärryillä, kuka on sanonu, mitä ja kelle. Kyllä ne suomalaiset osaa. Tai, no ite pääjehu on kyllä virolainen. Johan sitä valitettiin, ettei mitään tapahu. Nyt meni ainaki pakka iha sekasi.

Alkuiltaa vietettiin Kepan kanssa kaksistaan. Mies lähti viettään iltavapaata, joten me lähettiin tutustumaan uuteen ostariin. Käytiin Outlet mallissa ekaa kertaa. Oli kyllä tosi kiva paikka. Kaikenmaailman brändit ja alennusmyynnissä aina. Yhet kengät sieltä lähti mukaan eli vähällä selvisin. Ihmetyttää vaan se, että miks nuo tiet on tollaset. Ostariin pääsee ihan suoraan päätien varresta, mutta se takasitulo. Eka uukkaripaikka on yli viien kilsan päässä. Sieltä vasta pääsee kääntymään kotiinpäin. Sama homma on Dragon martissa.

Päästiin silti loppujen lopuksi kotikonnuille ja lähikaupan kautta jätskin ja sipsien kanssa kotiin. Nyt on olo ku humalassa kun kello on jo kohta kolme yöllä. Kiva huomispäivä tulossa.

torstaina, syyskuuta 20, 2007

Onko tämä vähäistä pilvisyyttä?

Kuten sääennuste sanoo, vähäistä pilvisyyttä. Eilen illalla arvelin, että saahaan vettä. Pitkästä aikaa moneen kuukauteen. Illalla oli linssit sekunnissa huurussa ku ulos meni. Tänä aamuna tiet näytti märiltä. Liekkö sitten tullu yks pisara alaski asti.

Eilen käytiin myös pitkästä aikaa rannalla. Oltiin toki siellä vasta auringoslaskun aikaan, jolloin mereltä tuli jo välillä miellyttävän viileää ilmaa. Meillä tietysti loppu vesi kesken kun piti neitin jalat pestä autoon mennessä ja Hipollekki antaa juotavaa. Soitin miehelle töihin, että eti jostain se ramadanin ajaksi piilotettu vesiautomaatti ja tuo kertismukissa neitille vettä samalla ku tuut kyytiin. Mies totesi, ettei kehtaa tuua, koska on ramadan. Mutta ähäkutti, aurinko oli laskenu jo 4 minuuttia sitte ja neiti sai haluamansa.

Kertun nuha ja yskä jatkuu sitkeänä. Yöllä on hirveet yskäkohtaukset ja unet sujuu yleensä vasta aamuyöstä kunnolla. On näköjään perinyt äitinsä äänen käheyden. Toivotaan, että kuntoutuu synttäreihin mennessä, muuten pitää siirtää tai pitää vaan räkänokkien kemut.

tiistaina, syyskuuta 18, 2007

Kamalan ihanaa


Ihanaa just nyt on ramadan. Vaikkei kahviloista eikä ravintoloista saakaan mitään syötävää ennen auringonlaskua, on sillä positiivisiakin seurauksia. Ei oo ruuhkaa illalla. Aamuruuhkat on pahimmat ikinä, koska koulut alkaa myöhemmin ja yleensäki eteneminen ihan mihin suuntaan tahansa on tervaista. Radion joka kymmenen minsan välein tulevat liikennetiedotukset on ihan sontaa. Eilenki aamulla juontaja totes, ettei tiiä, mistä alottaa. Jossain on neljän auton kolari, jossain rekka tulessa. Sharjah on tukossa, SZR on tukossa ja Al Barsha se vasta tukossa onki. Välttäkää Al Barshaa! Ja siellähän me. Mutta onneks oltiin aikasten liikenteessä. Nyt muuten vasta hokasin, etten nykyään oo enää yleensä myöhässä, kuten ennen. Tein myös eilen juustosarvia, mitä en myöskään ennen oo tehny. Oon kai tulossa vanhaki. Tai aikuiseksi. Ei nuo mitenkään nuihin ruuhkiin liity, mutta... No kummiski. Illalla kun menee miestä hakemaan töistä kuuen aikaan, saa ihan vapaasti ajella ilman jonotuksia. Kaikkihan on sillon syömässä tai just oottamassa ruuan saamista. Nyt aurinko laskee joskus puoli seiskan paikkeilla. Tänään mentiin Moeen just seiskan aikaan eikä siellä ollu juuri ketään.

Tämä aamu alko melko huonosti. Kertun nuha oli vaan pahempi ku eilen. Yölläki röhisi jo aika pahasti. Ääniki oli jo vähän käheänä. Itte kun avasin silmät, en nähny kunnolla. Naamanpesu ei auttanu asiaan ollenkaan. Näin vaan suoraan hyvin ja sivuilla ikäänku surisi tai kimmelsi tai jotain. Lasien käyttö ei myöskään tuonu asiaan parannusta. En tajunnu, että päätä särki niin jumalattomasti ja siks en nähny. Suomennettuna siis migreeni. Luulin jo, että on joku aivoverenkiertohäiriö tai jotain ja tunnustelin jo pulssia, mutta se oli normali. Otin 800 buranan ja mietin, että kotiin en jää kuolemaan. Lähettiin nuhanenien leikkipiiriin, Jasminin tykö, jossa oli lisäks muitakin nuhaisia. Siellä otin vielä 400 buranan lisää. Lapset tietty leikki innoissaan kaikilla äänekkäillä leluilla kilpaa ja mulla teki pahaa. Kauppaan ku mentiin, mietin, että mihin puskaan yrjöän jos on pakko. Ei tarttenu yrjötä ja kotiinki selvittiin kävelemällä. Kotona olo oli jo paljon parempi ja uskaltauduttiin vielä aikaa kuluttamaan altaalle. Nyt ei oo migreenistä tietoakaan. Edellinen tapaus oli sellaset 7 vuotta sitte.
Kerttu on innokas kännykuvaaja. Alla neitin tuorein otos ja onnistunein tähän mennessä ;)


Pienistä asioista sitä itekki ilostuu. Kävin äsken Hipon kanssa pihalla ja samaan hissiin tuli lihava labbis. Vaikka nuita koria täällä näkeeki, niin todennäköisyys joutua samaan hissiin on aika pieni. Eilen illalla repes riemu siitä, että oli sen verran viileämpää (noin 35 astetta), että päästiin ekaa kertaa kesän jälkeen kiertämään tämä meän asuinalue.
Vielä lopuksi todistusaineistoa, että neitillä tukka kasvaa. Sen saa jo nipinnapin ponnarille.

lauantaina, syyskuuta 15, 2007

Kokkikolmonen

Miitulainen pukkas haasteen. En jaksa haastaa lisää ihmisiä, mutta vastaan toki, koska mua ei oo ennen haastettu, en ainakaan tiiä, että näin olis tapahtunu.

"Tehtävänanto: kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä"

Aika vähän on päällä. Yleensä ku ostarilta kotiin palaudun (toki käyään muuallaki ku vaan ostareissa) vaihan heti kotiasun, joka ei kyllä paljoa poikkea muistakaan asuista. Että sortsit ja t-paitaosastolla mennään edelleenkin. Nyt on siis jokailtaiset musta hihaton toppi ja yöhousut, vaaleansiniset pitkät raitahousut. Näillä käyn nykyisin Hipon kanssa ulkonakin. Alas on vajottu ku yövaatteissa ulkoilutan koiraa muslimimaassa ja vielä ramadanin aikana. Tänään tajusin, että voin sentään mennä tuolta sivuovesta, ettei tartte nuitten vartijamiesten silmien alta kulkea. Onneks katuvalot oli lisäks tänään pois päältä, että sai raksamiehetki tehä töitänsä ihan rauhassa.

Äsken kävin taas tutkailemassa, mitä netti-tv:ssä on tarjolla. Siellä on joskus kaikkea ihan yllättävääkin katottavaa. Nyt löysin Köyhät ritarit-nimisen kokkiohjelman pari ekaa jaksoa. Oikeasti hyvä ohjelma, jonka ohjeetki oli sellasia, joita vois tehä. Oikeestaan vois lisätä mun harrastuslistaan BB:n vahtaamisen lisäksi ruokaohjeitten lukemisen. Netistäki saatan tunnin verran putkeen hakea kaikkea ohjeita, joita en koskaan tee. Nyt tein sentään pari päivää sitten intialaisen kokkikirjan butter chicken-ruuan, josta tuli niiiin tulista, että! Tietenki siihen raastettiin inkivääriä, jota en oo koskaan tehny. Nyt jo alkaa paraneen tuo raastettu peukalo. Yks päivä tein nettiohjeen mukaan vadelma-tuorejuustokakun, jonka söin kahessa päivässä, yksin. Ja uuet lenkkarit oottaa kaapissa.

Täällä on muuten tavallista se, että esim. ranskispussin kylessä on vain joku rasvakeitinohje. Samoin riisipussissa on riisinkeitinohje. Tänäänkin tehtiin pikaisesti jotain kebabkeppejä, joissa oli joku rasvassakeitto-ohje, mutta tuli niistä pannussaki ihan syötäviä.

Tänään astu se tupakointikielto tän kaupungin ostareissa voimaan. Battutassa oliki jo ihanan raitista. Yks mul..u vaan käveli tupakan kans sillee, ettei kukaan ois hokannu. Tuhkakupit oli jo tyhjennetty.

Nyt meen nukkumaan, puoliyö ylitettiin jo. Eilen meni puoli kahteen koneella. Onneks aamulla sain nukkua suht rauhassa kymppiin asti.

Ramadan alkoi

Ei jaksa kirjotella paljoa, on niiin kiireistä. Siis ei oo kiireistä, mutta kai joku bloggausähky on tullunna. Ollaan oltu baby showereilla, Suomi-koulu on alkanu, tänään oltiin koko päivä Dreamland-vesipuistossa. Eilen Mikko jätti Battutaan lompakkonsa ja kerettiin jo tulla kotiin, kunnes piti lähtä takasi. Kerittiin just oikeeseen aikaan sekunnilleen hakemaan sitä lompsaa. Oli sellanen nuorisoporukka siinä pöydässä ja kattelivat niitä seteleitä, mitä siellä pörssissä oli. Otettiin vaan omamme ja lähettiin.

Tiedoksi muille Dubailaisille, että lisenssitön alko alias Barracuda on kiinni, eikä vesipuistossakaan tarjoilla alkomaholia.

Tässä on taas sulateltu mielessä koko päivä asumista muissa maissa. Lähinnä kyllä yhessä tietyssä, mutta erissä kun se haastattelu oli. Menee monimutkaiseksi, mutta kun ei niistä saa kuulemma tiedotella. Tässä toisessa uuessa maassa olis myös ihan kennelliitto ja siellä on mm. agin mm-kisoissa ollut edustajia. Kattelin parisen tuntia maan koirasivustoja ja suunnilleen suunnittelin kisakalenteria.

Mun tuurilla päädytään tulemaan maitojunalla Suomeen. Tosin mulla on kyllä yleensä hyvä tuuri.

Ostin uuet lenkkarit. Vielä kun ne ottais käyttöön.

Ai niin, luin lehestä, että ens viikolla Dubain ostarit ovat savuttomia! Hiphurraa. Toivottavasti se ei ollu unta. Tänään ainaki vielä Moessa useat tupruttelivat polleana menemään. Oli muuten aika väljää koko ostarissa, muslimit oli varmaan kotona just syömässä.

tiistaina, syyskuuta 11, 2007

Hän on palannut...

Siirsin eilen Kertun sängyn takas meän makkariin. Ihan koko perheen hyvinvoinnin takia. Ei meistä kukaan oo muutamaan viimeseen yöhön nukkunu kunnolla, mies on lähteny töihin suunnilleen viien aikaan aamuisin ku ei enää saa unta. Kerttu rupes huutamaan 2-5 kertaa öisin eikä enää rauhottunu. Nyt se saa nukkua meän huoneessa, mutta omassa sängyssä ainaki toistaiseksi. Eipä sillä mitään kiirettä sieltä muualle ookaan. Pinnasänky on sentään purettu.

Ja asumissuunnitelmat senkun vaihtuu. Nyt mennään sillä tiedolla, että mahollisesti tehäänkin muutaman kuukauen jatkosopimus tänne ja sitte katotaan uusiksi, mihin lähetään. Katotaan kyllä samalla tuoko se mennyt haastattelu jotain positiivista. Empä tullut taaskaan hullua hurskaammaksi tuosta eilisestä tiedoituksesta.


sunnuntai, syyskuuta 09, 2007

Leikkiä ja leivontaa

Aamupäivän leikkihommien jälkeen neiti meni kiltisti nukkumaan jo yhen jälkeen. Huomenna alkavaan Suomi-kouluun pääsy näyttää siis hyvältä. Voiaan keritä sinne neljäksi. Ollaan kuulemma perhosten ryhmässä. Vielä pienemmät menee toukka-ryhmään. Meillä tulee olemaan sellanen muskarityyppistä se homma, joka on mukavaa, koska en tiiä suunnilleen yhtään lastenlaulua.

Tämä jauhopeukalo tekaisi sellasen ällösuklaakakun. Vähän kyllä sovelsin, koska sellanen mutakakku on niin rumannäkönen, että laitoin siihen vielä suklaakuorrutuksen päälle. Samalla tein ihan pienen pullataikinan ja tietty ne pullat palo. Unohin ne täysin. Onneks niitä oli niin vähän. Ja oikeestaan tein sitä vähän senkin takia, että Kerttu sai leipoa. Alhaalla on pikku videopätkä kyseisestä toiminnasta ;) Tein kyllä oikeeta ruokaakin tänään, muusia ja lihapullia. Huomenna saa varmaan olla pois keittiöstä koko päivän. Miehen paidatki on silitetty.


Ja tuossa alhaalla on aamuinen kuva meän talon eessä kulkevasta jokapäiväisestä ruuhkasta. Kai siihen joskus tulee joku järki.

lauantaina, syyskuuta 08, 2007

Perinteinen viikonloppu


Eilen käytiin pitkästä aikaa jossain muualla ostarissa ku ihan näissä lähikaupoissa. Mentiin Deira city centreen, jossa käytiin yhessä viimeksi lähes 2 vuotta sitte ku oltiin täällä pre-visiitillä. Jos ei joku tiiä, niin pre-visiitti on siis sellanen tutustumisreissu, joka on tapana tehä ennenku ihan nimensä lyö sopimuspaperiin. Melkein onnistuttiin suoraan osumaan oikeaan paikkaan, muttei ihan. Yks risteys mentiin pitkäksi ja niin piti käyä Sharjahissa asti kääntymässä. Nää on niin kivat nää tiet, pienet ja sievät. Sellanen 10 kilsaa kääntöpaikkaan. Tuttua hommaa. Saatiin vihdoin ostettua tietsikkaan kaiuttimet ja langattomaan nettiin vaaittavat vehkeet. Vielä jos joku asentais ton langattoman systeemin. Ei nimittäin ees insinööri vielä oo hokannu, miten sen saa toimimaan. Kaiuttimissa oli sentään suomenkieliset ohjeet. Laita virtapiuha seinään ja toinen piuha koneeseen ;) Nyt saa BB pauhaa koko päivän ja kuuluukin jotain.

Illalla yritettiin mennä Hard rock cafeeseen syömään, mutta kun paikan ohi ajettiin, sen parkkis näytti siltä, että jatkettiin matkaa Madinatiin asti. Muotoutunu lähinnä kantapaikaksi se ravintola, jonne taas eilen mentiin. Se on sellanen harvinainen ravintola, jossa saa ihan länsimaisesti alkoholia. Sielläki oli sen verran ruuhkaa, että ekaa kertaa jouduttiin oottamaan pöytää. Hierastiin silmiä ja loppuilta ihmeteltiin, kun paikalle purjehti nuorehko arabinainen meidinsä kanssa. Naisella oli meikit viimisen päälle ja tukka laitettuna kaavun alle. Kädessä roikku sellanen hieno turkislaukku, jos turkis voi olla hieno. Ihmeteltiin, että jos se kerran on niin rikas, mitä ulkokuori antaa ymmärtää plus ja apulainenki on ihan shoppailureissulla mukana, miksi se tulee tollaseen ns. pubityyppiseen paikkaan syömään. Toinen ihmetyksen aihe oli kun nää muslimithan ei saa käyttää alkomahoolia, niin Mikko tönäsee kylkeen ja näyttää ku kaapupukunen arabimies vetäsee tuopin kaljaa suunnilleen yhellä huikalla, maksaa ja lähtee samantien. Allah ei varmaan kerkiä hokaamaan tollasta nopeasti suoritettua toimenpidettä.

Tänään oli aikomus lähteä vesipuistoon, mutta kemiat ei käyny yksiin ja päädyttiin omalle altaalle. Mulla meni totaalisesti hermot. Voiko olla niin vaikeeta siivota sitä allasta ja ympäristöä. Joka päivä täällä siivooja heiluu, mutta ilmeisesti allasalue ei kuulu sille. Hain siis kotoa roskapussin ja pistin tuumasta toimeen. Sillä aikaa Mikko kävi valittamassa vartijamiehelle, joka taas puolusteli sillä, että joka päivä hän soittaa sinne huoltoyhtiöön. En kyllä ymmärrä, kun eivät kai ne aio joka päivä tulla huoltamaan. Siinä menee 5 minsaa kun asettelee aurinkotuolit paikalleen ja kerää roskat pois. Tai hankkii sen roskakorin näin alkuunsa. Sain järjestettyä tuolit ja pöyät, pelastusrenkaat seinälle ja roskat pussiin. Silti vesi näytti niin likaselta, että päädyttiin lähteen springsiin uimaan. Siellä sentään homma toimii. Rupeaa nyppimään joka päivä enempi tämä siivottomuus. Ei meän talo ainut roskakasa ole, se on täälläpäin ihan yleistä. Samoin nyppii nuo tiet. Meän asuinalueelle pääsee yhtä ainutta tietä pitkin niin, ettei joudu ajamaan yhtään pätkää hiekalla.

Äsken vielä kävästiin kotimatkalla autonpesuhommissa. Täällähän kun ei omia käsiään tartte liata eikä maksaa itteänsä kipeäksi jos auton haluaa pesettää. Auton käsinpesu reilulla vedellä, kuivaus käsin sekä imurointi sisältä ja pintojen pyyhintä maksaa 7 euroa. Kyllä se vaan likanen oliki.
Ai nii. Nähtiin eilen siellä city centressä sellanen ihminen, josta mietittiin, että oliko se nainen vai mies. Se oli luultavasti mies, transu. Laiha, ehkä filippiiniläinen, jolla oli tiukat pillifarkut, jotka oli niin matalalanteiset, että stringit näky ihan selvästi. Oli aika eksoottinen näku täälläpäin maailmaa.
Kertun sanavarasto alkaa olla aikamoisen laaja, mutta tän hetken kuuminta hottia olevat sanat/sanonnat on: entiiä (yhteenpötköön, koko sana venytettynä), tonne (autossa ehottelee kokoajan suuntia, minne kääntyä), kiiksokse (kiitos), nonna (äiti sanan vastine ;), papsi (Jasmin-kaveri), pami (Sami-kaveri), kuokaa, itsuu, notsaa ja otsaa (vähän konsonantit väärinpäin). Käytiin muuten toissayönä syömässä neitin kanssa näkkäriä ja kaakaota kahen aikaa yöllä. Kepa heräs kahelta ja huusi sängyssään. Kyselin, mikä hätänä ja sanoi, että kuokaa! Huvittuneena mentiin keittiöön ja syötiin hiukopalaa ja takas nukkumaan.

torstaina, syyskuuta 06, 2007

Iltapalloja, missä?


Kävin eilen ekaa kertaa Tomaco-kaupassa, jonka ikkunassa on Iittalan logo. Yhen kerran menin vaan vahingossa siitä ohi ja tokalla kerralla osuin oikeaan paikkaan. Silmät kiiluen kattelin niitä Teemoja, Origoja, Aalto-vaaseja, Oiva Toikkia ja kaikkia Suomi-design keittiöaseita sekä mm. Hackmannin paistinpannuja ja kattiloita. Ei sillä, että jotain oisin halunnu ostaa, mutta ne paistinpannut tulis kyllä tarpeen. Hintataso oli ehkä ihan samaa ku Suomessa.

Samalla reissulla kävin pitkästä aikaa Marinan varastomyymälässä. Tällä hetkellä siellä ei ole alennusmyyntiä, joten ei myöskään asiakkaita. Ennen siellä oli vain kaikkia vanhantyyppisiä aasialaishuonekaluja ja sisustuskrääsää. Nyt sinne väliin oli tungettu jotain Italialaiskampetta ja tylsiä vaaleita nahkasohvia. Löysin sieltä silti vaikka kuinka paljon "tarpeellista" tavaraa, mutta onneks visa-kortti ei yhtään houkutellu ja veronpalautukset tulee vasta joulukuussa. Kattelin siellä sellasta valtavaa, ehkä 4 metriä korkeaa, 4 metriä leveää ja kymmenisen metriä pitkää katosta, jossa luki hintana 445 000 dhs eli vajaa 100 000 euroa. Siinä roikku lappu "SOLD". Pälyilin ympärilleni ja näin muita lähes samankokoisia rakennelmia, missä myös oli samanlaiset myyty-laput. Koska olin ainut asiakas kaupassa, mulla kulki miesmyyjä kokoajan kannoilla. Hymähin sille miekkoselle, että täytyy olla jollain aika iso koti. Joo, ja nää kaikki on menossa samaan taloon. Vastasin, että taitaa olla Al-Maktoum suvun edustaja. Joo, vastas myyjä.


Kerttu nukkuu keskimäärin joka toinen päivä päikyt. Tänään oli unien vuoro. Meillä on sellanen kakka pottaan = karkki-systeemi. Aamulla oli karkin vuoro ja se jäi ilmeisesti vähän päälle. Kun oli unien vuoro, neiti kovasti halus päästä potalle. Koko päivä ollaan oltu kotona ja ilman vaippaa eikä vahinkoja usein satu. Otin vaipan pois ja päästin potalle, ite jäin lukemaan neitin huoneeseen lattialle kirjaa. Aikaa kulu ja pyysin tuleen takasi. Pottaan ei ollu tullu mitään. Laitetiin taas vaippa ja sama uusiksi. Ei voi pissata vaippaan ja kakkaki on tulossa. Vapautin taas vaipoista ja aattelin antaa istua niin kauan ku haluaa. Kulu ehkä 10 minsaa eikä neitistä kuulu merkkiäkään. Hiivin vessan oven pieleen ja siellä se nuokkuu, potalla istuen. Aattelin, ettei meän unenlahjoilla tehä samaa ku mun veli lapsena, eli nukahtaa puurolautasen ääreen, mutta näköjään se onnistuu. Kannoin sänkyyn ja laitoin vaipan takas, ja halipatsuit, unten maille lähti.

Tähän meän "missä-ens-vuosi-asutaan"-soppaan kuuluu jo nelisen maata tällä hetkellä. Kaikki ei ehkä niin vakavia, kuten esim. tämä viimeinen Itävalta, joka kyllä nousi mun listan kärkeen heti sen kuultuani. Sinne ei kuulemma ole varaa muuttaa vaan niin, että perheestä yks on töissä, joten lupasin mennä töihin, jos sinne pääsisin. Osaanhan mä saksankielellä kysyä ainaki, paljonko kello on ja kertoa nimeni. Ihan sama jos vaan pääsis ns. sivistysmaahan. Ei sillä, ettei tämä olis, mutta... Aikansa kutaki. Etelä-Afrikkaki kävi tuossa tyrkyllä, mutta tyrmäsin sen ihan suoraan. Vaikkakin, siitä maasta on myös agin mm-kisoissa ollu kisaajia. Miehellä oli eilen haastattelu puhelimitse ja luulin sen puhelun tulleen sieltä kyseisestä maasta, kyseisen maan kansalaiselta, mutta ei. Se tuli brittimieheltä Espoosta. On niin kansainvälistä tämä homma.

Tänään piti Nokialta nousta tuhansittain ilmapalloja taivaalle tarkkana kellonaikana ja niitä yritin bongailla tunnin verran, tuloksetta. Oli niin iso herra käymässä toimistolla, että sen kunniaks tällasen piti tapahtua. Soitinki miehelle, että pitikö niien pallojen nousta Espoossa vai täällä? Täällä kai, mutten nähny pallon palloa. Meän parvekkeelta ne olis näkyny ihan keviästi.

Pitäis tuo pinnasänky purkaa pois ku jaksais. Tai jaksaishan sitä, mutta se on kai eräänlaista vauvavaiheesta irtautumista, ettei sillä oo ollu kiirettä.
Eilen oli ihan sikana suomalaiseten aamukahveilla porukkaa. Tais tulla enkat, muttei kyllä vieläkään laskettu, paljonko meitä oli. Uusia perheitä muuttaa kokoajan lisää ja toisesta päästä sopimukset rupeaa päättymään. Sopimuksia päätty myös niillä laittomilla työntekijöillä, joista kerroin muutama päivä sitten. Järkytyin ku luin lehestä, että niitä lähti vajaa 200 000! Aivan käsittämätön määrä.
Nyt jos kattois koneelta eilisen salkkarien jakson, nii jäis taas suu auki ihmetteleen, mihin ne vanhat näyttelijät on menneet.

tiistaina, syyskuuta 04, 2007

No nii!

Näkyyhän se! BB suorana 24/7. Tähän loppu vähänenki muu elämä 3 kuukaueksi. Onneks on tuo mies, jolla oli töissä tullu puhetta BB:stä ja oli paljastunut joku toinenkin fani. Tuli kyllä ylläri kun menin verkkopankkiin maksamaan tuota netti-tv:tä. Oli niin vähän rahaa tilillä. Oli lähteny 110 euroa rakkaalle soneralle. Nyt irtisanon sen koko liittymän ennenku se etusopimus taas pärähtää vuojeksi päälle. Kesällä kävin kyselemässä liittymän vaihtoa ja oli vaan se yks mutta. Se etusopimus. Soneralla kotisoitot on yhtä halpoja ku esim. DNAlla tavalliset puhelut ;) Siistiä säästöä.
Tossa laskussa oli jotain 50 euroa niitä Moskovan soittoja ja vastaanottoja. Täällä on itseasiassa kätevää se prepaid-systeemi, joka meillä kotiäiteillä on, kun ei saa ns. tavallista liittymää. Aina tietää paljonko on varaa lärpätellä ja ku rahat loppuu, loppuu lätinät.

Onnittelut Quukkikselle vesipelastuksen suomen mestaruuesta!!!!!!