Mahahaavako?

Sisäinen lääkärini on havaitsevinaan mahahaavan poikasen. Oon kyllä totaalisesti unohtanu kaikki koulussa oppimani tautien oireet ja nythän niitä ei tarttis ees muistaa, jos olis Suomessa ja olis lakkoaikeissa. Ei kyllä tuu veristä sontaa pönttöön eikä kurkussa kirvele, mutta maha on kyllä sekasi. Ei oo hyvä olla nälissään, mutta syöminen se aiheuttaa ällöttäviä yrjätysajatuksia. Ei oo kyllä muuta mahahaavan aiheuttajaa olemassa mulla ku stressi.

Stressiä aiheuttaa tämä tilanne, että elämä loppuu kuvainnollisesti kahen kuun päästä. Ei oo hajuakaan jatkosta. Kaikista isoin stressin aiheuttaja tässä perheessä on tuo mies. Joka päivä se tulee kotiin uusi mahtava idea meän perheen tulevaisuudesta. Nyt ollaan käyty läpi Itävalta, Singapore, Englanti, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Suomi ja tämä nykyinen arabimaa, niin ja jenkit lisättiin taas listaan ehkä? Joka kerta itekki innostun uuesta maasta ja tohkeissani suunnittelen kisoja, mihin heti tyrkkään itteni ja Hipon. Kunnes... Mies ikäänku vahingossa kertoo, että ai niin, ei sinne ja sinne voikaan lähteä, siellon sitä ja tätä tai siellä ei oo mitään mielenkiintoista. Multa muka kysytään mielipidettä, mutta ei kuitenkaan kysytä. Kun vihdoin sanon, että okei, lähetään sinne, mies ei enää olekaan kiinnostunu.

Tänään taas laitettiin maat paremmuusjärjestykseen. Ihan ekaksi käskin deletoida sen Singaporen ja Saudi-Arabian listalta lopullisesti veke. Syyksi sanoin, ettei niissä ole agilityn maajoukkuetta. Ihan oikeesti, se on nyt ykköskriteeri. Sama sille, jos lähetään vaikka Englantiin, jossa ehkä joudun töihin, mutta kun siellon niin hyvätasoista agiliitoa. Silmissä vilahti jo bortsun pentu, vaikka aina olenkin väittäny, että sellasta ei meille tule. Mutta jos niitä nyt siellä jokapaikassa pyörii... Tosin on siellä kai niitä pikkubortsujakin (borter), jota olen haaveillut aika kauan. Mitä sitten jos vähän katto vuotaa, ikkunoista vetää ja vettä sataa ku aisaa. Oppis ainaki englantia kunnolla. Jos reeneiltään ehtii.

Ehkä tuohon järjestykseen muutkin asiat vaikuttaa, mutta lähetään nyt äitin hyvinvoinnista. Jos äiti on hyvällä tuulella päästessään reenaamaan ja kisaamaan, se vaikuttaa aika paljon perheen arkeen, vai mitä?

Eiköhän tämä Dubai ole jo nähty. Eihän täällä muuten mitään vikaa, mutta tuo koiraelämän puute on tosi iso miiiiinus. Jos olis kisoja, mikä täällä olis olla kotosalla kaiket päivät, kurvailla ostarille tuhlaamassa miehen tienattuja rahoja ja illalla innolla reeneihin. Ainut, miks tänne vois vielä jäähä, on se, että tänne on jo kotiutunu, tietää, miten kaikki menee ja elämä on helppoa. Sitten kuitenki vanhuksena harmittelis, että miks ei lähetty.

Asiasta sataan, 100 naista vuojessa-blogin kirjoittaja näkyy kaataneen 4 naista tähän mennessä. Se kirjottaa vaan niin tautisen pitkiä stooreja, että kuka niitä jaksaa lukea.