Lomailu rules!

Kolmen vuojen rajapyykki tässä maassa oli ja meni ja hokattiin, ettei olla juuri missään käyty. Pari kertaa ollaan oltu pääkaupungissa Abu Dhabissa, kerran päiväreissulla Fujairahissa, mutta siinäpä se. Eikä koskaan olla oltu lasten aikana missään lomalla. Siispä tuumasta toimeen. Isille lomaa töistä ja varattiin hotelli naapurimaasta Omanista ja tarkalleen Musandamista. Ennen ku rajalle asti päästiin, maisemat muuttu täysin. Täällä Dubaissahan ei ole Ski Dubaita kummempaa kukkulaa, mutta tuolla oli vuorta toisen perään. En yhtään ihmettele, jos tässä maassaki satoi lunta jokunen aika sitten. Niin korkeita ne kukkulat on. Muutamaa hassua puuta ja istutettua palmua lukuunottamatta siellä ei paljon viheriää ollu. Rajamuodollisuuksista oli varoiteltu ja neuvottu ottamaan iisisti, mutta meillä koko homma meni vauhilla. Ai niin, Hippo puotettiin jo alkumatkasta Greensiin mäyris-Carloksen luo hoitoon. Vietiin aamulla vasta, että saatiin taattua talonväelle unet ilman piippaavaa läntsyä...

Dubaista kun lähettiin vajaan neljän tunnin ajomatkalle, oli tien varret valtoimenaan kameleita. Mitä pitemmälle päästiin, sitä enempi niitä vuohia (onkohan ne ees vuohia?) tunki tielle. Yhessä kylässä oli jopa lehmä keskellä tietä ja pari tien varrella. Tietenkään äly ei välähtäny siinä vaiheessa, eikä ole kuvia esittää... Vähän ennen määränpäätä oli pahimmat rinnetiet ja meinattiinki kuskille laittaa loppumatkalla sykemittari. Helppo oli vänkärin paikalta sanoa, että voin mää ajaa jos et sää pysty.

Hotelli oli ainut, mitä sillä paikkakunnalla oli. Tai no on siellä joku toinenkin, karumpi paikka ja varmaan paljon halvempi. Huoneesta oli karu merinäköala, mutta ah niin hiljaista. Parvekkeelle ei kuulunu yhtään mitään. Ei siis mitään. Ite en toki sitä huomannu, mutta hiljaisuutta rakastava mieheni kyllä heti pisti sen merkille. Minähän väännän heti kotiin tultuaniki nupit kaakkoon, paitti että yleensä jätän kyllä koirallekki ja kotitontuille musat soimaan vaikkei muita olis kotona.

Hotellissa siis asuttiin kaks yötä ja siinä välissä käytiin mm. turistiveneajelulla, jossa kohokohtana oli kyllä ne delfiinit, jotka uiskenteli siinä veneitten vieressä ja esitti hyppyjänsä. Venekuskit vislas ja taputti käsiään ja delfiinit pisti parastaan. Se kyllä voittaa kaikenmaailman delfinaariot, vaikka mistä minä tiiän, kun en uskalla moisiin paikkoihin ees mennä. Muuten matkan antia oli nähä, miten sitä muualla asutaan. Näköjään sitä pärjää aika vähälläkin, kun ajattelee niitä pikkusia tuppukyliä, joissa asuu lähinnä kalastajia perheineen. Venereissulla nähtiin mm. nejlän perheen asuttama kylä, jossa ei ole yhtään mitään muutaman tönön lisäksi. Ei ollu ees tietä. Lapset lähtee alkuviikoksi mantereelle kouluun ja tulevat loppuviikosta takaisin veneellä. Valtio tarjoaa juomaveet.

Lähes kaikki hotellin muut asukkaat oli varmaan kans Dubaista tulleita perheitä arkea katkaisemassa. Kuntosalilla (joo kävin) tapasin Georgiasta kotoisin olevan raksamiehen, joka oli Musandamissa töissä ja varmaan puhekaveria vailla. Niin vuolaasti se alko kertomaan meän kotimaan arvattuaan kaikkea suomalaisista. Kaikkea positiivista kylläkin. Uima-altaalla taas juttelin yhen virolaisen katamaraanityöntekijän kanssa, joka oli ennen ollu Tallinkilla töissä. Nainen työskentelee kaks kuukautta Omanissa välillä Muscat-Musandam ja sitten menee kuukaudeks kotiin. Ihmettelin, miten se sinne Omaniin oli päätyny ja jotain se selitti, että Tallink ja se Omanin laiva on kai saman laivayhtiön, tai jotain sinnepäin.

Kaks päivää lomalla teki tehtävänsä ja autoon lastattiin väsynyttä porukkaa. Tai en minä muista tiiä... Kotimatka jostain syystä meni Barracudan kautta, meikäläiset tietää paikan ;) Onneks meni, koska samalla reitillä nähtiin Ras al Khaimahin varmasti hieno uus hotelli, jonne vois jo varauksia laittaa meneen. Samaan pitäjään myös rakennettiin uutta vesipuistoa. Viime metreillä käytiin lunastamassa Hippo kyytiin ja sillä oli myös ollu varmaan aika kiva loma. Nehän oli mäyriksen kanssa telminy kaiket päivät. Oli päässy aavikkolenkille yms. Oli muuten väsyny koira illalla. Hyvä, ettei kuorsausta kuulunu kun sohvalla illalla retkotti.

Viikon päästä meille tulee vikat vieraat ja hyvä niin. Ei siinä muuten mitään vikaa, mutta kun kelit otti ja lämpes aika lailla. Lähestulkoon tuskasen kuuma meinas olla "aamulenkillä". Googletin jo aihetta "vauvalle vettä?" mutta tulin siihen tulokseen, etten ala antaa. Kun ei sitä kerran tartte ni ei tartte. Saattashan olla vaarana, että meän jättivauva alkais laihtuun, eikä siitä tuliskaan amerikkalaiset jalitsun pelaajaa tai painijaa. Tissin imemisen lisäksi se (joka kyllä yläkuvan mukaan ei ole kenenkään näkönen) tänään oppi tehokkaasti imemään peukaloa. Taian kaivaa sen tutin jostain esille ja tarjota sitä vaihtariksi.