Ääriään myöten täynnä olevalla junalla körryyteltiin tänne Kemin puolelle. Onneksi koiran kanssa tulee ostettua se paikkalippu ja aina lemmikin kanssa on etulyöntiasemassa junassa, jossa jokainen penkki ja käytäväpaikka on jo viety. Yritin karsinnoista keritä alkuillan pohjoisen junaan sillä menestyksellä, että tartti eka käydä Myyrmannista ostamassa eväät ja juosta asemalle, josta juna just meni. Ooteltiin seuraavaa ja Pasilassa oltiinkin sen pohjoisen junan kanssa yhtäaikaa. Välissä oli vaan ehkä 6 raidetta, joten suosiolla en liikauttanu takapuoltani mihinkään vaan jatkettiin keskustaan asti.
Tavaraa oli taas kiitettävästi. Kerttu istui matkarattaissa, joiden alla oli paljon tavaraa. Rattaitten sarvissa roikkui yksi kassi, mulla oli painava rinkka selässä ja turvakaukalo roikkui toisessa käessä ja Hippo kulki toisessa käessä. Jollain kolmannella käellä työnsin niitä kärryjä. Ja hiki valui. Pari tuntia oottelua kului eka aseman sisällä muita ihmisiä tuijotellen, Kerttua syötellen ja puhelimessa. Käytiin myös kaisaniemen puistossa ihmettelemässä nuorison puihin kiipeilyä ja siellä roikkumista. Ne kiipeili suunnilleen kaheksan metrin korkeudelle ja roikkuivat sieltä. Arvelisin, että taisivat olla maistissa. Sijoittaisin nämä jengit jonnekki goottiporukoihin, mustien asujen, valkosten naamojen ja niitten miekkojen (?) perusteella.
Lopulta kello onneks meni eteenpäin ja päästiin ahtautumaan siis siihen junaan. Lemmikkiosasto oli uudenmallinen, joka on kyllä ihan kiva. Vähitellen paikat alkoi täyttyä. Lemmikkejä oli vain kaksi, mutta Seinäjoelle asti koko osasto oli täpötäysi. Kerttu oli ihan sippi jo matkan alussa, mutta eihän sitä saa nukkumaan ilman huutoa mitenkään tuollaisessa paikassa. Siinä se seisoskeli kärryissä Tampereelle asti, jolloin kello oli yksi yöllä ja pysähyttiin puoleks tunniks. Kärryt vaan ulos ja muutama askel ja jopa nukahti. Matkalla kerran syötiin ja lopullisesti herättiin vasta Kemissä. Ite nukuin ehkä 2 tuntia rikkonaisesti. Alkumatkan kuuntelin kahen ennestään vieraan ehkä reilun parikymppisen nuoren, pojan ja tytön, keskustelua. Tyttö oli Oulusta ja poika pääkaupunkiseudulta, joka kuului puheesta. Koko teksti oli tiätsä niinku sillai. Ja sit se tsöge ja make ja paks. En ymmärtäny niinku sillai juurikaan tiätsä. Ja luulen ettei se tyttökään niinku hiffannu. Mutta ei se kyselly että mitä? Tiätsä. No onneks poika oli menossa sukulaisiin Rovaniemelle ja sanoi parasta olevan se hiljaisuus metässä kun kuulee omat ajatukset. Tiätsä.
Karsinnat sitten oli ja meni. Vielä on kahen vaiheilla ollakko pettynyt vai ei. Tyytyväinen olen niihin kahteen voittoon viidestä radasta ja yhteen todella hyvään rataan, harmi vaan se rimanpudotus, joka oli todella kallis. Koira kulki hienosti ja Kerttusen kanssakin meni aika helposti. Huonoa tuuria mun mielestä meillä oli. Kaksi rimaa ja muurin palikat plus yksi kielto. Tuloksena kuudes sija 90:stä yrittäjästä. Jos se yksi rima ei olisi pudonnut ja oltaisiin nyt astumassa kisakoneeseen lokakuussa, miten se olisi järjestynyt? En olisi ainakaan tullut Suomen kautta, mies ei olisi lähtenyt varmaankaan mukaan Sveitsiin moneksi päiväksi, joten Kerttu olisi pitänyt jättää Dubaihin isänsä kanssa. Ja imetän Kerttua edelleen. No olishan tässä ollu pari kuukautta aikaa siirtyä siihen lehmän maitoon ja olishan se ehkä jotenkin muutenkin järjestynyt, mutta nyt ei tartte miettiä mitään sellaista. Joten jos olis tyytyväinen. Joo ollaan. Hyvät koirat sinne menee edustamaan. Erityisen iloinen olen Taavin ja Frodon pääsystä kisoihin. Lupaan istua kuin tatti paskassa koneen eessä koko mm-viikonlopun ajan tuloksia tuijottamassa.
Ilokseni netistä löytyy meidänkin viidestä radasta neljä netistä. Käykääpä katselemassa, myös muut kuin harrastajat: http://www.mantysalo.net/Karsinnat2006/medi_kooste.html
Ensi vuonna yritämme taas, jos ensin saisimme jotenkin ihmeellä ne karsintanollat kerättyä. Seuraaviin sm-kisoihin on nyt neljä nollaa kasassa ja uskoisin saavani nhe kolme puuttuvaa ensi kuussa, mutta ne karsintanollat on sitten vaikeampia. Jos edes seitsemän nollaa riittää ens vuojelle.
Kerttu nukkui tosi huonosti koko viikonlopun ajan. Ihmekkö tuo kun kokoajan vaihetaan majapaikkaa eikä ollenkaan rauhoituta. 7-8 tunnin yöunet ja tunnin päikkärit, ei niillä oikein pärjää. Vierastamiskausi pukkas päälle ja suustakin löysin eilen kaks uutta alahammasta. Luulen ainakin että niitä oli kaks. Ei sinne oikein saa katottua ilman tappelua. Nyt se nukkuu kolmatta tuntia ekoja päikäreitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti