Meän perheellä on eräs maailman paras ystävä. Ystävä, joka kutsuu itse itsensä kylään. Kun se soittaa ja sanoo, että kutsuitte kylään ja sille vastaa, että ei olla kutsuttu, niin tämä ystävä vastaa, että tullaan silti. Kävivät yksi ilta muutaman tunnin istumassa. Tämän parhaan ystävän mieskin oli mukana. Kyllä täytyy sanoa, että on vakka kantensa valinnu. Toisessa kyläpaikassaan tämä nainen oli sanonut, että voi ottaa päiväunetkin siellä kylässä ja jäädä kattomaan kauniita ja rohkeita.
No ei siinä mitään, tämä päiväkyläily on kuiteskin ihan harmitonta, ainoastaan aikaa vievää. Lisäksi tätä naisvierasta ei tartte jututtaa. Se keksii jutut ihan omasta takaa. Mutta viime yönä oli muuta kuin harmitonta. Luokittelen tämänkin vieraan kylähulluksi. Keskellä yötä joskus yhen jälkeen eka meän koirat alkoi räksyttää, sitten alkoi kuulua auton töötin ääntä ja sitten soi vielä puhelin jossain. Kohta soi ovikello. Ittellä meinas heti mennä hermot, kun Kerttu tietenki alko pyörimään siinä melussa ja hälinässä. Tuli eräs toinen suuri ystävämme hulluna päissään kylään. Oli autolla liikkeellä. Isäpuoli yritti sanoa, että mitä sää tänne tuut keskellä yötä. Tämä hullu vaan vaivaisella äänellä, että eikö saa tulla. Evästä tarjottiin ja majapaikkaa, mutta aikoi lähteä autollaan jatkamaan matkaa. Soitettiin poliisit perään. Muisteltiin, että eihän sillä taida olla ees korttia. Ajoi vaimonsa autolla ja lähti renkaat ulvoen pihasta. Sanottiin kyllä sille, että soitetaan ne jepet, muttei se tuntunu haittaavan.
Simossa eksynyt pappa oli löytynyt toisena etsintäpäivänä kuolleena. Löytymispäivänä siellä oli ollu koiraporukoitten ja poliisien lisäksi pelastushelikopteri sekä armeijasta reilut 40 tyyppiä. Luultavasti oli saanut sairaskohtauksen. Tosin ehtihän se ollakin jo 5 päivää kateissa.
Dubain sääkartta näyttää päivälle +41 astetta ja yölle +35. Eipä paljoa helpota. Kahen viikon päästä se on meillekki taas totta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti