Nörttien maailmassa

Joo, ei ois tätä päivää uskonu tulevan, mutta tuli se. Vähän pohjustuksena, ne muuttomiehet tuli sitten ehkä tunnin myöhässä, pakkasivat kaikki tavarat ja uuessa kodissa oltiin laatikkojen keskellä joskus ysiltä illalla. Pari viikkoa melkein ollaan nyt oltu uuessa kodissa, mutta netti ei ole vielä saapunut. Joten. Olen nettikahvilassa oman tietsikan kanssa. Äärimmäisessä hädässä kaikki keinot on sallittuja. No ei tää mikään hätä, mutta meneehän se päivä näinkin, että ensin uuvuttaa ittensä ja lapsensa shoppailulla ja kun lapsi simahtaa käryihin, mennään kahvilaan, jossa on langaton netti ja kaivetaan se kone sieltä kärryjen alta. Kuppi kuumaa tuossa vieressä. Ei hassumpaa ollenkaan.

Uusi koti piti olla eilen ihan valmis, mutta käytävät on täynnä rakennuspölyä, uima-altaassa ei oo vettä, leikkihuone ja kuntosali ammottaa tyhjyyttään. No kunhan ennen kesää olis valmina, vois sen saunan käyä korkkaamassa. Kuntosalille ei olis mitään asiaa muutenkaan vielä, on tämä räkätauti kestäny sen pari viikkoa kohta. Räkää ei onneks enää paljoa tuu, jos jotain kiinnostaa. Uuen kodin ympäristö on sitä luokkaa, että ymmärrän ehkä paremmin nyt niitä tsunamin tai maanjärstyksen uhreja, jotka kaivaa tavaroitaan esiin jostain luonnonmullistuksen alta. Vihreetä ei meän asuinalueella ole ollenkaan ja hiekkaa pöllyää. Hipolla on lievästi vaikeuksia kusemisen kanssa. Eihän hiekkaan voi lirutella, ei siellä ole ku työmiesten hajuja. Mennään aina välillä greensin puolelle kuselle. Löytyi muuten greensistä Hipolle eka leikkikaverikin, sellanen oisko joku kokkerinnäkönen, eläinkaupasta ostettu narttupentu. Jos uskaltais, nii vois käyä vilasemassa niitä eläinkauppoja, missä oikeasti myyään niitä koiria.

Abu Dhabissakin käytiin, kun ei ikinä missään käyä. Mukavannäköinen paikka. Oli lauantai ja vähän arvelen, että siellä on kai erilai nämä viikonloput ku täällä tai sitten siellä vaan on aina niin hiljaista. Ei mitään ruuhkia, paikka näytti suht valmiilta kaupungilta ja rannalla kilometreittän kävelykatuja. Kaikki siis ihan toista, mitä Dubaissa.

Tenniskisat on vielä menossa ja siellä käytiin Kertun kanssa maanantaina ja springsin entisen slovakkinaapurin kanssa tiistaina. Mikkohan ei koskaan päässy töistä ajoissa maanantaina, joten oltiin yksisteen siellä. Tiistaiksi tuli ne kaverit, mutta ei niitä kyllä paljoa tennis kiinnostanu. Minä yritin, että jos mentäis tuonne kattoon sitä Niemisen Jarkon peliä ja yritettiin me kyllä, mutta se "Saddamiksi" kutsuttu 1,5 v slovakki-pakistanilaispoika ei sitten halunnu olla paikoillaan. Oltiin lähinnä leikkialueella ja syötettiin ankkoja. Käytiin kyllä Kertun kanssa kattoon ihan riittävästi niitä pelejä ja vituiksihan ne meni. Venäläiset hyppi riemuissaan. Niin hyppi ne suomalaislapsetkin, joille annoin ne mun 2 lippua kun lähin pelipaikalta pois. Kysyin niiltä, että onko niillä lippuja ja ne selittään, että ei oo ku ne on loppuunmyyty. Annoin ne liput ja lapset tohkeissaan selittään lippuluukulla anovalle isälleen, että me saatiin kaks lippua. Sen verran kulutin ite niitä lippuja, että voin sanoa livenä nähneeni Nadalin kentällä. Se on komein tenniksenpelaaja, mitä on olemassa.

Ilokseni huomasin, että Kirkkiksellä on lisätty 2 kisaa stadi gamesviikonlopun perjantaille. Joku on tainnu kuulla mun valitukset, kun ei ole kisoja riittävästi. Nyt on sitten 6 kisaa ennen sm-ilmon päättymistä, joista 3 on perusrataa, joista yhen pitäis onnistua. Aina tämän todetessani muistan, että pitäis kai kysyä jo niitä reenimahiksia täältäpäin. Tässä kuussa pitäis aueta sen uuen reenipaikan, pitäis vaan laittaa sinne postia ja kysyä tarkemmin. Onhan tässä 3 kuukautta aikaa. Koira ei kyllä ole missään kunnossa.

Mutta hengissä siis ollaan!