Tämän luksuselämän kruunas tämä nettikone, jonka olen kyllä hokannut, mutten ole ees koittanut käyttää. Arvelin, että tässä pitää joku salasana keksiä, mutta ei. Tässä se on nököttäny kohta viikon ja ittellä rupes hermot sen verran kiristyyn, että päätin huvikseni kokeilla. Eihän tässä mitään salasanpja tarvittu!
Lennettiin siis viime viikon torstaina pienimmällä koneella ikinä Kemistä Helsinkiin. Koneessa oli 33 matkustajapaikkaa ja koneen pituus oli karvan verran alle 20m. Kyllähän se rätisi ja paukkui. Meinas olla vaikeuksia Hipon saaminen koneeseen. Boksi oli pikkusen liian pieni, mutta puhumalla selvittiin. "Meillä on kyllä isompikin boksi etelässä ja koira on tottunut lentäjä jne..." Joo tämän kerran.
Kun tänne miehen veljen perheen kotiin saavuttiin torstaina, talon omistajat lähti Kreetalle viikoksi. Asiaa! Jättivät vielä kahen auton avaimet ja sanoivat, että tyhjentäkää jääkaappi. Täällä sitä sitten ollaan Kepan kanssa päivät huristeltu autolla ympäriinsä ja mies on menny toisella autolla töihin toimistolle. Nyt varmaan jää huomiseksi tänne tekeen töitä kun tämä netti kerran toimii.
Ollaan käyty mm.reenaamassa, eilen epävirallisissa, Rajasaaren koirapuistossa, uimarannalla tänään yli 3 tuntia koirien ja Ninan kanssa, hautuumaalla katsomassa edesmenneen anopin hautakiveä ja mietitty, miten siihen saahaan kaiverrus (tapahtumasta monta vuotta), shoppailemassa, kehitysvammaisten kesäleirillä... ei ku siis Porvoon mökillä, rantalan mökillä ihailemassa omaa pikkuruista mökkiä. Ja kerran oon puhaltanu ratsiassa matkalla koirapuistoon. Edellisestä poliisitapaamisesta on ehkä 5 vuotta.
Tulevia viikkoja on suunniteltu suuntaan ja toiseen. Millon mennään Tampereelle kavereitten luo ja minä päivänä mennään Tammerfestiin, joku päivä Särkänniemeen. Tallinnassa vois kävästä tai Tukholmassa. Pari Ruotsipäivää pitäis saaha kasaan. Pohjoseen autolla, milloin? Ens vuotta on tuumailtu ja melkein jo hauattu sen maan vaihto. Kaikki olis niin paljon helpompaa, jos pysyttäis Dubaissa vielä ainaki vuosi. Paitsi harrastaminen.
Ihan kaupassakin ollaan käyty koko perhe ja ihailtu valikoimia. Suomi on kyllä valmisruokien luvattu maa. Kaupasta saa kaikkea kivaa, maksalaatikkoa, makaronilaatikkoa, italiansalaattia, ruisleipää, ei-niin-sokerisia-jugurtteja yms. Paitsi, ettei kukaan pakkaa sulle ostoskasseja ja niistä pitää vielä maksaa. Ja bensa oi bensa, kellä sitä on varaa ostaa?
Hipsun tassut alkaa oleen kunnossa. Yks pieni jutska siellä vielä on, eiköhän sekin kohta jo ummessa. Tuossa se makaa sängyllä umpiunessa aamuisen usean tunnin uimarannalla riehumisen ansiosta. Siellä se meän kanssa yhessä ihmetteli niitä yläosattomia vierasta kieltä puhuvia ihania naisia rannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti