...nimittain huomenna poistutaan tasta hotellista kahen viikon jalkeen omaan kotiin. Edelleen tyhjaan sellaiseen. Huonekalujen arvioitu saapumisaika on 8 paivan paasta. Siita autojen saapumiseen pitais menna muutama paiva lisaa. Laskin uuestaan tan kesan majapaikat ja sain niita kaheksan. Korkeasta lukumaarasta huolimatta meilla yot menee nykyaan aika hyvin. Hermannin oiset maitotarjoilut koki karun paatoksen kun en enaa jaksanu herailla kahen tunnin valein herraa syottamaan. Paatin, etten syota ennen aamukuutta. Luultavasti Hemppa kuuli sen, eika ees pyytany mitaan koko yona. Sita ei oikeasti ole tarttenu yhtaan huudattaa, vaan se jotenkin meni ilman itkuja.
Kertun kerhokin on alkanu sujumaan. Eihan siina kerhossa mitaan ongelmaa ole ollukkaan, mutta sinne jaaminen on ollu iso ongelma. Neitia ei ole koskaan mihinkaan hoitoon jatetty, paitti Dubaissa 1,5 kertaa. Eka kerta meni ilman itkuja ja toinen loppu ekaan tuntiin... Taalla tehtiin niin, etta ekat pari kertaa olin koko kolme tuntia siella kerhossa mukana ikaanku taustalla H:n kanssa. Kolmannella kerralla sain pitkan neuvottelun tuloksena kayda kaupassa valilla mutkan. Sen jalkeen kerhon vetaja ehotti, etta jos seuraavalla kerralla vaan jatan sen vahan ajan paasta. Seurauksena tietty puolen tunnin dramaattiset itkut. Oli huutanu yli puol tuntia suoraa huutoa ja valilla vetany henkea. Tata jatku muutama aamu kunnes tanaan... ei itketty lainkaan! Eilen aamulla iski viela kamalat mahakivut matkalla kerhoon ja viela kerhon eteisessa hivvea nalka. Tanaan jopa hymyilytti ja iloisin mielin vilkutettiin aitille siita vilkutusikkunasta. Muista kerholapsistakin puhutaan jo kaveri-sanalla. Kerhohan kestaa sen 3 tuntia kerrallaan ja se sattuu olemaan vartin kavelymatkan paassa purinalta (koirahallilta). Siina on reippaasti aikaa reenata vaikka mita.
Hipon kanssa on keskitytty perustreeniin ja syomiseen. Hallilla olen kayny pari kertaa viikossa tekemassa valmista rataa... En juurikaan ole mitaan suunnitellu, tehny vaan jotain perusjuttuja. Ei paljoa jaksa yksin raahata mitaan. Josko tassa nyt paasis johonki reeniryhmaan niinku silta kylla nayttais. Haluaisin sellaiseen ryhmaan, joka alkais vasta ysilta illalla, jolloin lapset olis jo nukkumassa, mutta sellaista sopivaa ei oikein ole. Hipon kylkiluitten peitteeksi saahaan varmaan jo kohta jotain, koska neu nayttaa maistuvan. En oikein tiia maaraa, paljonko se saa sita syya, mutta nyt oon antanu syya melkein niin paljon ku syo. Kiva naha oman koiran kerranki nauttivan syomisesta. Kisoihin tulee tai on tullu jo aika pitka tauko. En uskalla mihinkaan ilmoittaa sita kun ei ole sita autoa. Mm. Ojangossa on kylla kisoja ollu, mutta sinne on turhan tyolasta menna julkisilla. Toisaalta, eipa tassa kisoihin ole kiire. Piirinmestaruuksiin sitten varmaan seuraavaksi kuun lopussa.
Asunnon haku on hitaahkosti kaynnissa. Yhessa esittelyssa kaytiin viime sunnuntaina. Mentiin Kirkkonummelle sundsbergiin. Ollaan siella kayty viimeksi 4 vuotta sitten. Nyt katottiin kolmen makkarin rivaria pikkuruisella pihalla. Tultiin lopulta siihen tulokseen, etta se on liian kaukana. Asuinalue on ihanin ikina, talot kivoja, halvempia ku esim. Espoossa, mutta vahintaan 20 kilsan tyomatka on liian pitka.
Eilen tuli tavattua myos tyokavereita. Tai voiko niita sanoa tyokavereiksi jos ei ole ollu toissa neljaan vuoteen? No anyway, tavattiin Sellossa ruuan merkeissa. Oikeastaan meista yks vaan oli toissa. Kaks on hoitovapaalla, yks viimeisillaan raskaana ja yks vaan toissa. Oli kylla mukava rupatella ja paivittaa tapahtumia. Yksikin oli saanu lapsen tammikuussa, enka tienny asiasta mitaan. Talle viimeisillaan esikoistaan oottavalle jakelin tosi hyvia neuvoja ja kielsin ostamasta mm. sitterin ja altaallisen hoitopoydan. Toivottavasti en saa myohemmin syytteita niskaan, mutta ainakaan itte en ole moisia tarvinnu. Illalla mentiin viela ex-Dubai-Tiinan kanssa elokuviin. Oli korkea aika paasta kotoa pois. Kavi nimittain niin, etta kun olin lahossa ja annoin ohjeet Hempan syottamisesta, mies kysyi, etta mista maa tiian, millon silla on nalka?
2 kommenttia:
Kiitos leffaseurasta! Seuraavaks Skavabölen pojat?
Moro,
Adi on aina syönyt Neuta ja Hetakin siitä asti kun on mulla ollut. Hyvin on tuntunut meilläkin uppoavan. Annos meillä on puolikkaasta pötköstä puolet kaksi kertaa päivässä per turpa. Sillä paino pysyy paikallaan noin 10,5-10,8 kilossa.
Heta oli tuollaisessa luu ja nahka -tilassa kanssa kerran ja silloin syötin HeviNeuta. Sama annosmäärä, mutta tavara on sen verran rasvaisempaa, että alle parissa kuussa tuli yli 1,5 kg lisää painoa Hetulalle. Jos Hippoa siis haluat vähän nopeemassa tahdissa tukevoittaa.
t. Riikka
Lähetä kommentti