Täällä aurinkomaassa palellessa lämmittää kovasti uusi "blogi", jonka löysin nyt vasta. Ihmiset tunnustavat anonyyminä erilaisia asioita. Aika moni on alapään juttuja, mutta joukossa on tosi helmiä myös. Kehoitan klikkaamaan linkkiä.
Täällä on oikeasti kylymä! Onhan se vaan vähän alle 20 plussaa, mutta kun on bikineissä tottunu hillumaan, ei nämä vaatemäärät riitä millään. Ja vettäkin oli kuulemma joku nähnyt satavan. Sekä rakeita Ras al khaimahissa, siis tämän maan toisella reunalla. Ei todellakaan mitkään lomailukelit.
Kymmenen yötä Suomen reissuun aikaa, laskettiin Kepan kanssa tuossa äskettäin. Neiti on ruvennu änkyttään. Tänään ei ole kyllä juurikaan sitä huomannut, mutta eilen tajusin, että sitähän se on. Aina oikeassa oleva netti kertoo sen olevan "normaalia" 2-5-vuotiaille ja kestävän parista kuukauesta vuoteen. Ja menee itestään ohi.
Tunnustuksista kun tulee mieleen, en muista olenko tätä aiemmin kertonut. Ainakaan julkisesti. Aina välillä mietin, milloin sitä ihminen kasvaa aikuiseksi. No olipa kerran joulu ohi ja kuusesta piti päästä eroon. Asuttiin Oulussa 7. kerroksessa ja oli pimeä ilta, tai oikeastaan jo puoliyö. Aattelin, etten lähe kuusta raahaamaan käytävään, koska siitä lähtee niin paljon neulasia. Päätin heittää sen parvekkeelta alas. Yhessä suunnassa oli autoja parkissa, yhessä sisääntulo ja yhessä iso puu, valehtelematta ehkä 5-7 metriä korkea. Tietty se meni siihen puuhun. Ja sinne oksien reunamille korkealle. Menin alas suurin toivein, mutta liian korkealla se oli, että sen olis harjanvarrella saanu tiputettua. Olin siis yksin kotona.. Piti kiivetä siihen puuhun. Sinne ei päässy ilman jotain koroketta, en muista enää, mitä siihen löysin. Kiipesin ehkä 3 metrin korkeuteen ja harjan varrella sain sen kuusen tiputettua. Puusta alastulo ei sitten ollu kaikista helpoimpia. Muistaakseni kännykkä oli taskussa ja mietin tosissani, että pitääkö soittaa palokunta apuun saamaan mut alas puusta. Mietin vaan, että mitä selitän. Alko olla jo kylmäki, eikä sinne olis voinu aamuun asti jäähä. Samoin kello oli paljon, eikä ketään näkyny missään. Jollain keinoilla sain itteni sieltä vähitellen alas ja loppumatkan hyppäämällä. En suosittele kellekkään samaa keinoa. Tai sitten voishan sen kuusen sinne jättää eikä myöntää sitä omakseen.
Nyt on onneks tuo ihana muovikuusi... josta koristeet kerättiin eilen ja nyt se pitäis pakata laatikkoon, oksa kerrallaan.
2 kommenttia:
Mä oon ainakin tuon jutun joskus kuullut :D Ja se on jostain kumman syystä jäänyt aika hyvin mieleen ;)
Mulla on jääny semmonen mielikuva että olisit jonkun polkupyörää apuna käyttäen kiivennyt sinne puuhun....
Niinpä muuten käytin. On sieltä parvekkeelta tullu muutaki alasheitettyä, esim. avaimia. Vaikka niitä kuinka hyvin tähtää, ne vaan menee hukkaan. Täältä kymppikerroksesta en oo koskaan vielä mitään alas heittäny, vaikka esim. limsatölkkejä vois tähätä suoraan tuonne altaaseen..
Lähetä kommentti