EI, meneekö perille?

Tämän päivän ohjelmana oli heti aamusta se kotirouvien kahvilatapaaminen. Kiva muuten sanoa itteä kotirouvaksi, mutta tottahan se on. No kummiski. Meillä herättiin ihanan myöhään aamulla, vähän ennen kaheksaa vasta ja sitten tulikin kiire. Meinasin jo soittaa Karppisille, että ottavat meät kyytiin kun ei keretä kävelemällä sinne kahvilaan. Onneks käytin Hipon nopeasti kusella ja hokasin samalla että autohan on pihassa. Nelivuotiskihlajaispäivän kunniaksi mulle oli jätetty auto. No eihän sitä tietenkään sitä varten oltu jätetty, mutta ajatellaan vaikka niin. Kahvilla olikin paljon porukkaa ja mukava oli taas rupatella ja vaihella kuulumisia. Sieltä matka takasin kotiin ja Kepa nukkumaan kolmeksi tunniksi. Siinä kerkesi tehä pienen pakastelokeron täyteen lapselle kaiken maailman soseita. Sinne meni porkkanaa, pottua, kukkakaalta, maissia ja lampaan jauhelihaa. Ne riittääkin joksiki aikaa.

Iltapäivällä aikamme tepasteltuamme lähimme jälleen kerran kohti Ibn Battuta mallia, jossa jotenkin ihmeellisellä tavalla vierähti taas sellaset 4 tuntia. Siinä ajassa sain teetettyä muutaman valokuvan, ostin kalastajahatun taas vaihteeksi ja kävin ruokakaupassa. Ei siinä kuulkaa nejässä tunnissa paljoa ehi. Niin ja kävin taas kahvilassa. Yritin ettiä kaupasta korppujauhoja, mutta tapani mukaan en löytäny niitä. Pitäis oikeasti kattoa etukäteen sanakirjasta niitten ruoka-aineitten nimet, että osais ettiä oikeita pusseja. Eikä tuolla kauppalapullakaan näytä tekevän mitään, kun sen aina unohtaa kotia.

Kuulin, että täällä kiertää pirattielokuvien myyjä. Eilen kohtasin sen myyjän tuossa meän auton luona pihalla. Sillä on kuski ajamassa hitaasti autoa sen perässä ja itte se käpytteli ovelta ovelle kauppaamassa. En ostanu siltä mitään, netistähän saa mitä elokuvia tahansa. Olin muuten tän päivän kokonaan kattomatta desperate housewiveseja. Huomenna täytyy aloittaa se toinen kausi. Kolmaskin on kuulemma jo olemassa. Netistä en kyllä ole ees osannu ettiä sellasta.

Täällä on ihanan halpaa tankata auto. Meän autossa on iso tankki, en tiiä kuinka iso, mutta iso kummiski. Tänään se oli lähestulkoon tyhjä, valo ei sentään palanu. Tankin täyttö maksoi 95 dirhamia eli noin 22 euroa. Ei siis yhtään mitään. Lähes ilmaista.

Yks mikä ei ole ilmaista, on tuo Hipon lennättäminen Suomeen ja takasin. Sain tänään vastauksen hintatiedusteluun. Finnairillahan se oli puoli-ilmaista eli 8 euroa kilo, mutta kun finnair ei lennä nyt kesällä tänne ollenkaan. Boksi ja koira painaa yhteensä noin 17 kiloa. Aeroflotilla tuo lysti maksaa yhteen suuntaan noin 220 euroa, Austrian airlinesilla noin 470 euroa ja Air Francella 1200 euroa meno ja 725 euroa paluu. Luitte aivan oikein, koira maksaa enemmän kuin mun lento. Jotenkin alan kokoajan kallistumaan tuon aeroflotin tai flopin kannalle.

Kerttuselle on tullut yksi hammas lisää, taas. Nyt niitä on yhteensä 7 kappaletta. Laitoin Suomen neuvolan tätille sähköpostilla kuulumisia ja mittoja ja sieltä vastattiin, että Suomen käyrillä näyttää olevan ihannemitoissa. Hampaita on kuulemma paljon. Joillakinhan ei tässä iässä ole vielä yhtään. Tänään on konttaamisessa menty monta harppausta eteenpäin. Eka päivä kun ollaan konttailtu huoneesta toiseen. Nopeasti se näyttää piruvie kehittyvän. Tänään aloitetiin myös käskysanojen käyttö. Tai voiko niitä käskysanoiksi sanoa, mutta aloitimme sanasta EI. EI mennä sinne Hipon vesikupille, EI. Aika hyvin näytti tehoavan, vaikkakin aina välillä katottiin äitiin ja mietittiin, onko se tosissaan, oli se. Samaa sanaa käytettiin ekaa kertaa aamulla kun Kerttu yritti nousta sohvaa vasten seisomaan ja Hippo makasikin sohvalla. Hipon parta sattui olemaan pikkukätösten ulottuvilla ja kaksin käsin siitä tarrattiin kiinni. Sanoin ei ja tyttö päästi irti. Ja tämä on videolla.