Alkuhaparointia

Toisten blogeista innostuneena aloitan oman, julkisen päiväkirjan. Onkohan tää hyvä asia? Omia kotisivuja ei kyllä jaksa eikä osaa päivittää, mitenköhän tämän käy?

Hartiat on ihan jumissa, mutta kyllä koneella voi istua ja naputella. Varsinkin kun Kerttu nukkuu päikkäreitä. Kerttu on nyt 4kk vanha, meidän ainokaisemme, siis 2-jalkaisten suhteen. Hippo taas on meidän ainokaisemme, 4-jalkainen. Hartiat ja selkä jumittuu siis Kertun ansiosta, tulee kanniskeltua tyttöä aikalailla. Ei se kyllä kanniskelua vaadi, on niin kiltti ja hyväntuulinen tyttö.

Aikamoinen elämänmullistus meillä käynnistyi oikeastaan jo vuosi sitten, minun alkaessani oottaa kauan haluttua lasta. Lapsen syntymän jälkeen vuoden lopussa mieheni haave työskennellä ulkomailla kävi enemmän kuin toteen. Kuukauden sisällä mm. mentiin naimisiin (pikaisesti ja koruttomasti käräjäoikeudessa), asunto vuokrattiin, auto myytiin, käytiin Dubaissa tutustumassa (alle 3-kuisen vauvan kanssa), pakattiin huonekalut ja tavarat ja lähetettiin ne merelle seilaamaan, lapsi kastettiin, hankittiin uudet passit nimenmuutoksen myötä ja tehtiin enemmän kuin tarpeeksi muuta stressaavaa, jotta muutto Arabiemiraatteihin toteutuisi. Tällä hetkellä itse olen lapsen ja koiran kanssa vanhempieni luona Keminmaassa odottamassa koiralle maahanvientilupaa ja mies (Mikko) on jo töissä Dubaissa.

Me siis odottelemme sitä paperia, jolla Hippo saadaan vietyä sinne esim. Englantiin puoleksi vuodeksi. Sen siis lupasin, lähteä mukaan johonkin sivistysmaahan vähäksi aikaa. No, kelpaa tuo Dubaikin. Varsinkin sen jälkeen kun kävimme siellä tutustumassa. Aurinkoa, aurinkoa ja aurinkoa. Eipä tartte lähteä kanarialle viikoksi, kun voi mennä ihan ovesta vaan ulos. Ensivaikutelma oli todella positiivinen, ennakkoluulojen suhteen. Tumma, nuori tullimies kertoi omaavansa kaksoslapset, joissa vilinää ja vilskettä riitti, naistaksikuski vei meidät mukavalle hotellille ja muutenkin karisi kaikki epäluuloiset ajatukset nopeasti pois. Saudi-Arabia on ihan oma lukunsa. Dubaissa minun ei tarvitse käyttää huntua, mutta alkoholia en voi ostaa kuin mieheni luvalla ja kännykkäliittymää en luultavasti saa omiin nimiini, koska olen nainen. Asiasta kymmenenteen, viimeistään IKEAn näkeminen sai minut vakuuttuneeksi sen maan mukavuudesta. Ja ne hemmetin hienot autot, joita joka paikka kuhisi.

Olen siis täysin hurahtanut koiraharrastaja. Hippo-kromfohrländerimme on reilu 2-vuotias ja totta tosiaan kuuluu matkavarustukseemme. Ainakin yritämme saada sen mukaan. Harrastamme agilityä fanaattisesti ja kilpaileminen lajissa kuuluu elämääni olennaisena osana. Tätä olen harrastanut reilut 10 vuotta. Aluksi ajattelin, että nyt tämä harrastus jää vain Suomessa vietetylle kesäkaudelle, koska tuskin siellä hiekkamaassa mitään esteitä on. Mutta piupau! Onhan Dubaissa laskettelurinnekin! Sisällä tuolihisseineen -8 asteen pakkasessa! Toki siellä esteetkin on. En toki niitä ole vielä nähnyt, mutta yhteystiedot kursseja vetävään naiseen olen toki hankkinut. Joten aivan hunningolla eivät taitomme tule olemaan kesäkuun SM-kisoissa jonne tarkoitus on saapua. Varokaa vaan..