maanantaina, maaliskuuta 08, 2010

Annos normaaliperheen arkea


Viime viikkoinen arki on varmaan muille jokapäiväistä. Meillä sitä kesti kokonaisen viikon. Mulla oli joka päivä aamuvuoro ja lapset meni joka päivä hoitoon. Mies sai ku saikin hoitoon viennin hoiettua esimerkillisesti. Joka aamu ne oli siellä kasin molemmin puolin eikä ovella nähty mitään draamaa. Joka päivä Kerttu olis halunnu jäähä hoitoon eikä vielä kertaakaan ole sanonu, ettei halua mennä. Hemppa kuulemma menee haalarin riisumisen jälkeen suoraan leikkihuoneeseen. Päikyt on menny hyvin, reilut kakstuntiset melkein joka päivä. Viikonloppuna tein yhen ylimääräisen yövuoron ja sen ansiosta tästä viikosta tuli entistä repaleisempi. Muuten vapaata koko viikko, mutta ti ilta, to ja su aamu. Lapset oli menossa tänään silti hoitoon, että äiti pääsee harrastamaan. Niin alas ollaan jo vajottu.. Vaan pienemmällä oli eilen 39,5 kuumetta. Nyt se on kyllä aivan tokenemassa ja touhuaa entiseen malliin. Tänään olis Silvia Trkman Espoossa ja meen sinne kuunteluoppilaaksi. Varmaan sitten kera Hempan.


Töissä on ihme ja kumma mukavaa. Se on jo luksusta, että tuntee olevansa tarpeellinen ja siitä vielä maksetaan. Työkamut on mukavia ja potilastapauksetki kivoja. Ekoina päivinä rupes kyllä heikottaan (pakko myöntää) kun näkee sellaset 20 senttiä pitkän haavan reidessä, joka siinä avataan sormin ja kaivetaan mädät pois... Mutta siihen vaan tottuu. Kai. Aika tiheetä ravasin kahvihuoneessa juomassa ja haukkaamassa happea. Toukkahoitoja on kans meän osastolla, mutta en ole vielä päässy niihin käsiksi. Huomenna olis iv-lääketentti, johon olen kertaalleen lukenu melkein kaiken materiaalin läpi. Lääkelaskut on samalla. Niissähän ei sais olla yhtään virhettä ja se teoriatenttiki on kuulemma aina kiero.


Hipon tassut on taas olli 1,5 viikkoa huonossa kunnossa. Nyt ne on ummessa ne hiertymät, mutta aika paljon niitä saa näköjään varoa. Eilen olin sukka-teippi-yhistelmällä reenaamassa pitkästä aikaa ulkopuolisen opetuksessa. Linnan Teemu oli HAUlla vetämässä parin tunnin reenit. Meikäläisen käsien huitominen ja liikkuminen on kyllä varsin kamalaa katottavaa. Ohjaus on niin epäloogista ja sekavaa, ettei siitä ota pirukaan selvää. Kuten Teemu sanoi, pitäis jotenki palata perusohjauksen pariin. Mutta kun se on jotenki vaikeeta. Ainaki mulle tuo eilinen koulutus oli aivan huippua ja tosi tarpeellista ja tiiän, mitä reenata. Tajusin, että vois ainaki alottaa siitä, että joku opettais käsien käyttöä.

Ei kommentteja: