Kertulle tein diagnoosin: norovirus. Se mahakipu ei ollu vaan kerhosta johtuvaa. Kolme yötä valvottiin, kahtena se oksensi ja muuten vaikeroi ja itki kippurassa mahaansa. Ekana oksennusyötä edeltävänä iltana tehtiin mustikkapiirakkaa ja sitä sitten siivosin veskin lattialta, seinistä, pöntöstä, matosta ja kaikista muistaki paikoista plus kummankin vaatteista. Oksennus tuli niin vauhilla, että sitä tursus nenästäki. Maha ei muuten ollu kuralla eikä meille muille ole mitään tarttunu, mutta kai se sitä noroa oli. Loppuviikosta lasten piti mennä sinne hoitoon reenaileen, mutta sillon oli se täti kipeänä, sama tauti. Nyt sitten ens viikko aloitetaan ilman harjoitteluja..
Kirkkiksen kisat oli tossa muutaman kilsan päässä mahtavan lämpimässä hallissa. Taitaa oikeesti olla joku 5 vuotta kun masalan kuplassa olen viimeksi ollu. Oli lähellä, etten perunu pakkasen takia koko osallistumista, kunnes googlettamalla sain selville tuon sisälämpötilan. Ekalla radalla oli yks huoleton ohjaus muka ei vaikeaan kohtaan ja ei se koira sitten tajunnutkaan mennä takaa vaan väärästä suunnasta yhen hypyn. Toisella radalla tippu toka rima, muuten kivasti. Juutubissa on meän toka rata nähtävillä. Ekaa kertaa Kerttu ei halunnu missään nimessä lähteä kisoja kattomaan. Olihan isi just tullu aamulla kotiin lomaltaan tuliaisten kanssa. Oltiin sitten Hempan kanssa hallilla. Illalla kävin vielä yksinäni kattomassa minejä. Sunnuntaina käytiin eka aamusella ihmettelemässä veneitä venemessuilla. Yksissä tuumin päätettiin ostaa sellanen isompi vene sitten viien vuojen päästä kun lapset on vähän isompia. Ne veneet ei maksanu maltaita kuitenkaan. Toista on varmaan sitten ne säilytykset ja huollot plus bensat, vai millä ne kulkee?
Iltapäivällä kurvasin takasi kuplalle viieksi tunniksi kattomaan kisoja. Kyllä siellä motivaatio reenaamiseen tai ainaki onnistumiseen nousi, vaikka oliki "vain" ykkösluokat menossa. Samallahan sitä saa itteensä sosiaalisetttua ja puhuttua "roskaa" muitten yhtä horojen kanssa :) Tuli päivitettyä juorut entisistä pareista ja todistettua uusikin pari. Hyvin oli valinta tehty, todettiin kaverin kanssa yhessä.
Tänään maanantaina meninki innolla purinalle reenaileen. Aattelin, että pitäis alkaa oikeesti tekemään taas jotain, eikä vaan haaveilla. Vois koittaa harkata muutaman viikon, ennenku menee taas kisaamaan. Karsinnoistahan meillä puuttuu yks aginolla vielä, mutta on se karsintoihin osallistuminen muutenki todella epävarmaa. En kuitenkaan jaksanu alkaa rakentaan sitä suunnittelemaani rataa vaan kyhäsin erilaisia tilanteita. Tuloksena yks auennu takatassu. Onneks siellä hallilla on nykyään hieno se "kuraritilä" jossa pystyy koiran tassut huuhteleen. Todistin muuten hallin pihalle ajaessani luultavasti yhen pariskunnan autosta itse teosta. Kovasti siitä vänkärin penkiltä pää nousi äkäsesti ja tyyppi hyppäs kuskin penkille. Vähän aikaa sieltä kuikuiltiin ja kun näkivät että pystytin lasten rattaita, nostivat kytkintä ja ajoivat naapurihallin parkkikselle. Ei ollu pokkaa mulla kävellä sen auton ohi..
Ja nyt jatketaan mäkihypyn kattomista. Todistetaan samalla kun Suomi jää sijalle neljä. Sanokaan minun sanoneen. Ja juuri Happonen vetäs toooosi hienon loikan! Syön siis hatullisen paskaa.
3 kommenttia:
Heh... neloseks jäivät. Eipä kyllä ollut mikään yllätys. On niin surkeesti mennyt nää kisat suomalaisilta.
Jotenkin aamun pelin jälkeen oli jo fiilis, että ei tule kiekkomitaliakaan tuolla pelillä. Taitaa jäädä leijonatkin neloseks. Se taitaakin olla yleinen suomalais-sijoitus sitten hylkäämisten ja keskeyttämisten jälkeen :)
Mut hei, kaikilla oli kuitenkin oikean kokoiset hyppypuvut ;-) Se on jo hieno suoritus.
Hermannin kuva oli parasta! Melkoinen ipana hän on.
Maahiset ihmettelevät
Lähetä kommentti